”Tämä on suurin mediatapahtuma sitten kopiokonejupakan” – Varastettujen kallojen joukossa voi olla kirkkoherra Kemppaisen mukaan vaikka Daniel Medelplan

Pälkäneen kirkkoherra Jari Kemppainen esiintyi Ruotsin SVT:n suomenkielisten uutisten päälähetyksessä. Mediajulkisuuden suuruus on yllättänyt Kemppaisen. Ruutukaappaus SVT:n uutislähetyksestä.

Pälkäneen kirkkoherra Jari Kemppainen sanoo, ettei seurakunta ole saanut tällaista mediahuomiota sitten takavuosien kopiokonejupakan. Seurakunta joutui tuolloin kopiokonehuijauksen uhriksi.

Ruotsalaisen rotututkijan varastamat pälkäneläiskallot ja Kemppainen ovat nousseet jopa ruotsalaisiin tv-uutisiin.

– Iltalehti, Aamulehti, Sydän-Hämeen Lehti, Ruotsin tv ja Ruotsin radio ovat kalloista uutisoineet. Olen antanut suoria haastatteluja ruotsalaiselle Sisu-radiolle. Viime viikolla kävi rauniokirkolla ruotsalainen tv-ryhmä, Kemppainen kertaa.

Kirkkoherran mukaan tälläkin hetkellä iso suomalainen media on tekemässä kalloista juttua, mutta siitä ei saa kertoa enempää tietoja.

Palatusseremoniat jo mietitty

Kallojen mahdolliset palautusseremoniatkin on uutisoitu ruotsalaismediassa. Kemppainen antoi SVT:n suomenkielisille tv-uutisille haastattelun, jossa hän kertoi, miten pääkallot aiotaan haudata. Muistohetki pidetään rauniokirkolla suojeluyhdistyksen toiveesta, mutta sinne kalloja ei sijoiteta. Ne haudattaisiin uudelle hautausmaalle.

– Tommolassa on valmiina paikka, jonne Museovirasto aika ajoin palauttaa tutkimiaan vainajien jäänteitä. Sinne ne Karoliinisessa instituutissa tutkitut kallotkin kuuluvat.

Kemppaisen mukaan kalloille ei tehdä dna-tutkimuksia, sillä vainajien omaisista ei ole tietoja. Heidän henkilöllisyytensä jää arvoitukseksi.

– Mistä sitä tietää, vaikka joukossa olisi Daniel Medelplanin pääkallo, Kemppainen viittaa pälkäneläiseen sankariin, jonka puuaapisen juhlavuotta nyt vietetään.

Palautettavien kallojen kunniaksi suunnitellaan rauniokirkolla pidettävää muistohetkeä. Kallot aiotaan haudata uudelle hautausmaalle.

Historiankirjoissa ei sanaakaan

Kirkkoherra ihmettelee edelleen sitä, että tästä rotuprofessori Gustaf Retziuksen 1800-luvulla tekemästä kallojen ryöstöretkestä eivät kunnan tai kirkon historiankirjat kerro sanaakaan.

Hän kuuli tästä ensimmäistä kertaa marraskuussa, kun Iltalehti uutisoi kallojen kohtalosta.

Joulukuussa Kemppaisen ovelle ilmestyi ruotsalaisaktivisti Kristian Borg.

– Nämä ruotsinsuomalaiset aktivistit ovat sen verran kansallishenkisiä, että haluavat saada vainajien jäänteet takaisin Suomeen.

Kemppainen aikoo olla yhteydessä Enon, Pielaveden ja Rautalammin kirkkoherroihin. Myös näiden paikkakuntien hautausmailta Retzius vei kalloja tutkimuksiinsa. Suurin osa varastetuista kalloista on kuitenkin Pälkäneeltä.

– Pälkäneläiskallojen lukumäärästä ei ole täyttä varmuutta. Luvut ovat vaihdelleet 30:n ja 50:n välillä, Kemppainen kommentoi.

Opetusministeriö pyytää malttia

Kirkkoherra Jari Kemppainen ja kansanedustaja Pauli Kiuru kävivät maaliskuussa Opetus- ja kulttuuriministeriössä vauhdittamassa pääkallojen palautusta.

Hallitusneuvos Joni Hiitola Opetus- ja kulttuuriministeriöstä kertoo, että ministeriö käy kallojen palauttamisesta paraikaa sähköpostineuvotteluja Ruotsin Karoliinisen instituutin kanssa.

– Siellä päässä halutaan nyt selvittää, että kaikki asiat menevät varmasti oikein. Kyllä he myötämielisesti tähän suhtautuvat, mutta tilanne on erikoinen ja uudenlainen.

Hiitola toivoo kaikilta hiukan malttia. Hänen mukaansa asiat etenevät pikkuhiljaa, mutta kuukaudessa tai kahdessa ei palautusseremonioita ole näköpiirissä.

TERVE!

Tämä sisältö on lehden tilaajille.
Tutustu 5 viikkoa vain 1,90 €.