Epämieluisia kirjoja ja hakijarulettia – Sahalahden kirjastojen sotien jälkeinen kasvukausi

Hannu Ranta oli 1950 alkaen 11 vuotta Sahalahden kantakirjaston hoitajana Pakkalassa.

Jatkosodan päättyminen vaikutti myös kirjastojen toimintaan. Sodan voittaneen Neuvostoliiton vaatimuksesta kirjastoista jouduttiin poistamaan sille epämieluisat kirjat. Myös kirjastotarkastaja pani sahalahtelaiset tekemään muutoksia kirjastonpitoonsa.

Neuvostoliiton kanssa tehdyn välirauhan sopimuksen perusteella kirjastosta poistettiin syksyllä 1944 kirjastotoimiston luettelossa mainitut neuvostovastaiset kirjat. Sahalahdella poistettavia kirjoja oli 22, joissa mukana olivat mm. Hitlerin ”Taisteluni” ja Raguzan ”Moskovan hirmuvaltias”. Syksyllä 1945 jouduttiin tekemään vielä toinen kirjojen karsinta, jossa poistettiin 13 kirjaa. Tällöin mukana olivat muun muassa Palolammen ”Kollaa kestää” ja Vainion ”Punavakoojan jäljillä”. Läsnäollut poliisikonstaapeli Väinö Toivonen sinetöi poistettujen kirjojen paketit ja vahvisti allekirjoituksellaan poistoluettelot.

Kirjaston aukioloaikaa pidennettiin 1945 siten, että se oli kahden sunnuntaitunnin lisäksi auki kaksi tuntia keskiviikkoisin. Aukioloaikaa lisättiin, vaikka kirjaston johtokunta oli ”ehdottomasti sitä mieltä, että 2 t. viikossa riittää Sahalahdella hyvin kirjaston aukioloajaksi”.  Muutos tehtiin, koska Helsingin piirin kirjastotarkastaja olisi muussa tapauksessa evännyt kirjastolta valtionavun.

Irja Hildén irtisanouduttua syyskuussa 1945 hänen sijaisekseen tuli kunnankirjuri Aino Holja. Marraskuussa 1945 julistettiin kirjastonhoitajan toimi haettavaksi Aamulehdessä ja Virallisessa lehdessä. Koska yhtäkään hakemusta ei saatu, johtokunta pyysi Aino Holjaa jatkamaan kirjastonhoitajana.  Pesti jäi lyhyeksi, sillä hän muutti jo helmikuussa 1946 pois paikkakunnalta.

 

Hakuruletti pyörii

Kirjastonhoitajan toimi julistettiin maaliskuussa 1946 jälleen haettavaksi. Nytkään ei saatu yhtään hakemusta, joten tehtävää jo hoitanut rouva Helvi Tamminen valittiin toimeen toistaiseksi.  Samalla kirjastonhoitajan toimi julistettiin huhtikuussa 1946 uudestaan haettavaksi. Tällä kertaa ainoa hakija oli tehtävää jo hoitanut Tamminen. Hänet valittiin toimeen – mutta kirjastotutkinnon puuttuessa vain vuoden loppuun asti.

Niinpä joulukuussa 1946 kirjastonhoitajan toimi julistettiin jälleen haettavaksi. Tällä kertaa ainoa hakija oli tehtävää jo aiemmin hoitanut ja isänsä jälkeen säästöpankin johtajaksi noussut Irja Hildén. Hänet valittiin.  Hildén hoiti tehtävää kesäkuuhun 1950 asti.  Tässä vaiheessa kirjaston kokoelmissa oli noin 1300 kirjaa.

Vuokko Haukkanen oli 1966 alkaen 22 vuotta Sahalahden kirjastonhoitajana. Hänen aikanaan lainat merkittiin vielä kynällä ja leimasimella.

Kun toimi julistettiin toukokuussa 1950 haettavaksi, saatiin nytkin vain yksi hakemus. Ainoa hakija vaatturinoppilas Hannu Ranta valittiin, vaikka hänellä ei ollut vaadittua pätevyyttä, sillä hänen tiedettiin suorittavan parhaillaan kirjastonhoitajan kurssia ja hän oli ollut useaan otteeseen sijaisena kirjastossa. Kirjastontarkastaja ei hyväksynyt valintaa, joten toimi jouduttiin julistamaan uudelleen haettavaksi elokuussa 1951. Tälläkin kertaa toimen ainoa hakija Hannu Ranta valittiin.

Valtion kirjastotoimisto lähetti heinäkuussa 1958 kiertokirjeen kirjastoista 1944–1945 Neuvostoliiton vastaisina poistetuttujen kirjojen palauttamisesta kirjastoihin. Sen perusteella Sahalahdella poistetuista 35 kirjasta 31 saatiin jälleen lainattaviksi.

 

Sivukirjastot palaavat

Sivukirjastot herätettiin uudelleen henkiin 1950-luvulla. Lahdenkulman piirikirjasto aloitti 1951 kansakoulun kirjastohuoneessa ja Sariolan piirikirjasto 1957 kansakoulun luokkahuoneessa. Sariolassa kirjastoa hoiti aluksi opettaja Ilkka Heikkilä, 1959 alkaen opettaja Antti Kaironen, vuosina 1962–1965 ja syyskuusta 1968 lähtien opettaja Vuokko Haukkanen sekä aikavälillä 1966–1968 postiaseman hoitaja Ulla-Kaija Rantanen.

Lahdenkulmalla kirjastonhoitajana toimi pitkään opettaja Kalle Salakka, vuoden 1962 hänen tyttärensä Armi Salakka, 1967 alkaen Ulla Rantanen, 1969 alkaen keittäjä Hilkka Nieminen, 1973 alkaen opettaja Hilkka Kuitunen ja 1976 alkaen uudelleen Hilkka Salokangas entinen Nieminen.

Kymmenen ensimmäisen toimintavuoden aikana Lahdenkulman kirjastoon hankittiin 623 kirjaa.

Lahdenkulman ja Pakkalan sivukirjastot muutettiin 1988 lainausasemiksi. Kahdeksan vuotta myöhemmin 1996 ne muutettiin Lahdenkulman ja Vilpeilän koulujen oppilaskirjastoiksi. Kirjastopalveluja tarjosi 1990-luvulta lähtien myös Kangasalan kirjastoauto, jolla on ollut muutamia pysähdyspaikkoja Sahalahdella.

Valtionavusta päättävät kirjastontarkastajat valvoivat kirjavalintoja yksityiskohtaisesti vielä 1960-luvun alussa. Tarkastaja kävi läpi Sariolan piirikirjaston kirjavalinnat 1958–1960 ja lähetti Sahalahdelle seuraavanlaisen lausunnon: ”Kirjavalintaan kiinnitettävä enemmän huomiota. Ala-arvoinen ajanvietekirjallisuus ei kuulu julkisilla varoilla ostettaviin. Tietokirjallisuutta on hankittu liian vähän.”

Asian selventämiseksi oli laskulomakkeisiin tehty ”Eivät ole kirjastokirjoja” -punakynämerkinnät muun muassa kirjastoon hankittujen Agatha Christien, Maria Langin, Anni Polvan ja Aino Räsäsen kirjojen kohdalle.

 

Väliaikaisia kirjastonhoitajia

Hannu Ranta irtisanoutui kirjastohoitajan toimesta elokuussa 1961. Tässä vaiheessa kirjaston nidemäärä oli jo yli 3600 eli se oli kolminkertaistunut runsaassa kymmenessä vuodessa. Hänen jälkeensä kirjastolle ei löydetty muutamaan vuoteen pätevyysvaatimukset täyttävää hoitajaa. Väliaikaisena kirjastonhoitajana aloitti 1961 rouva Lea Nikulainen, 1962 neiti Eila Ilkka ja 1965 rouva Laila Saari.

Kirjastontarkastajan määräyksestä Sahalahden pääkirjastoa alettiin 1962 pitää auki kolme kertaa viikossa eli maanantaina, keskiviikkona ja perjantaina kello 18–20. Tässä vaiheessa siis luovuttiin aikaisemmin suosituista sunnuntain aukioloista. Samana vuonna kirjaston kokoelmiin hankittiin ensimmäiset vieraskieliset kirjat. Näistä seitsemästä kirjasta kaksi oli ruotsinkielisiä ja loput viisi muunkielisiä.

Ensimmäiset kirjastoillat järjestettiin marraskuussa 1964 kansakouluilla. Ohjelmassa oli Sariolan koululla opettaja Kalle Salakan puhe ja Vilpeilän koululla opettaja Vuokko Haukkasen puhe. Molemmissa illoissa Eija Rassi lauloi, nähtiin elokuva ”Suomalaisia kirjailijoita” sekä kuultiin äänilevyltä soitettuna Yrjö Jylhän runoja sekä F. E. Sillanpään kerrontaa.

 

Vuokko Haukkanen vei läpi muutosvuodet

Pääkirjastolle saatiin vihdoin pätevyysvaatimukset täyttävä kirjastonhoitaja 1966, kun opettaja Vuokko Haukkanen aloitti vuoteen 1988 jatkuneen uransa tehtävässä. Hänen aloittaessaan Sahalahden kirjastoissa oli lähes 5400 kirjaa ja lopettaessaan lähes 22900 kirjaa. Samana aikana lainausten määrä kasvoi lähes 5500:sta runsaaseen 27900:n. Tänä noin 22 vuoden aikana kirjojen määrä siis yli nelinkertaistui ja lainausten määrä yli viisinkertaistui. Lainaajien määrä kaksinkertaistui ja monena vuonna yli puolet sahalahtelaisista asioi kunnan kirjastoissa.

Kirjasto siirtyi 1967 Pakkalan säästöpankkirakennuksen uuteen lisäsiipeen, jossa se sai suuremmat ja ajanmukaisemmat toimitilat. Myös kirjastokalusteet uusittiin. Sariolan sivukirjasto sai vihdoin 1970 omat kirjastotilat Kirkonkylään rakennetusta säästöpankin talosta.

Uuden suoraan Kangasalle vievän maantien valmistumisen jälkeen Sahalahden keskusta siirtyi vähitellen Pakkalasta Kirkonkylään. Muiden palvelujen tavoin myös pääkirjasto siirrettiin Kirkonkylään, jossa se toimi 1974 alkaen säästöpankin talossa entisissä Sariolan sivukirjaston tiloissa. Pakkalan kirjastosta tuli sivukirjasto ja se siirtyi entiseen terveystaloon.

Kirkonkylään siirryttäessä viikoittainen aukioloaika piteni kuudesta tunnista kymmeneen tuntiin. Aukiolopäivien määrä kasvoi 1976 kolmesta neljään ja viikoittaiseksi aukioloajaksi tuli 12 tuntia.

 

Uudet tilat, lisää palveluita

Pääkirjasto sai syyskuussa 1979 uudet tilat Kirkonkylään valmistuneesta liikekeskuksesta. Toimitilat kolminkertaistuivat mikä mahdollisti entistä monipuolisemman toiminnan. Kirjastossa alettiin järjestää muun muassa näyttelyitä.  Viikoittainen aukioloaika pidennettiin 16 tuntiin 1980 ja edelleen 20 tuntiin 1987.

Kirjastoon alettiin hankkia 1983 audiovisuaalista materiaalia kuten CD-levyjä ja seuraavana vuonna tätä aineistoa alettiin myös lainata. Lukusaliin ryhdyttiin tilaamaan runsasta 30 aikakauslehteä 1984 ja lisäksi kahta sanomalehteä 1986. Vuosien varrella lehtimäärä kasvoi.

Pääkirjaston hoitajan sivuvirka muutettiin 1988 päätoimiseksi ja kirjaston aukioloaika pidennettiin 25 viikkotunniksi. Vuokko Haukkanen ehti olla päätoimisessa virassa kolme kuukautta ennen eläkkeelle jääntiään.

Avoinna ollutta kirjastonhoitajan virkaa haki 14 henkilöä. Uutena kirjastonhoitajana aloitti elokuussa 1988 Anja Nousiainen.  Marraskuussa aloitettiin satutuntien pitäminen lapsille. Nousiainen jäi eläkkeelle lokakuussa 1993. Hänen aikanaan kirjaston audiovisuaalisen aineiston määrä kasvoi 210:sta noin 450:een. Kirjamäärän kasvu oli suhteellisesti maltillisempaa, sillä kokoelman koko alkoi olla kirjaston tilojen mukainen. Niteiden määrä kasvoi viidessä vuodessa runsaasta 22900:sta lähes 24500:n

 

Tietotekniikka tulee kirjastoon

Seuraavaksi kirjastonhoitajaksi valittiin Leena Kruuti. Kirjasto siirtyi 1995 entisiin säästöpankin tiloihin, jotka olivat siirtyneet Kangasalan Osuuspankin omistukseen. Aukioloaika lyhennettiin aluksi 22 viikkotunniksi. Kirjastoon hankitut yleisötietokoneet ja niiden internet-yhteydet olivat ahkerassa käytössä. Samana vuonna perustettiin Sahalahden kirjanystävät, jonka kirjastossa järjestämät kirjailijavierailut ovat saavuttaneet suuren suosion.

Seuraavana vuonna 1996 tehdyssä remontissa saatiin kirjaston käyttöön lukusali, jolloin kokonaispinta-alaksi tuli 230 neliömetriä. Aukioloaika kasvatettiin 28 viikkotuntiin ja atk-lainaus otettiin käyttöön. Tässä yhteydessä tehtiin myös kaikkien aikojen suurin vanhentuneiden ja huonokuntoisten kirjojen poisto. Valikoimasta vähennettiin 5423 kirjaa. Kirjastosta alkoi tulla pelkän lainaamon sijasta entistä enemmän viihtymis- ja tiedonhakupaikka.

Leena Kruuti oli Sahalahden kirjaston johdossa 2000 asti. Viran nimike muutettiin 1998 kirjastonjohtajaksi. Kirjaston niteiden määrä oli Kruutin aloittaessa ja lopettaessa samalla 25000:n tasolla, mutta yli 5000 niteen poisto saatiin kuitenkin tänä aikana korvattua. Audiovisuaalisen aineiston määrä sen sijaan kasvoi lähes 1000:en.

Kirjastonjohtajaksi valittiin 2000 Sanna Niemi, joka hoitaa virkaa edelleen. Kun Sahalahden kunta liittyi Kangasalaan 2005, tuli Sahalahden kirjastosta Kangasalan kirjaston lähikirjasto. Kangasalan muututtua kaupungiksi 2018 tuli Sahalahden kirjastosta osa Kangasalan kaupunginkirjastoa.

Kari Elkelä

 

Juttu perustuu alkuperäislähteiden läpikäyntiin Sahalahden kirjaston ja Sahalahden kunnan arkistossa. Aiheeseen liittyvää aineistoa on esillä kesänäyttelyssä Mitä Sahalahti luki? 10.–21.7.2019 Sahalahden museomakasiinissa.

Sahalahden pääkirjasto toimi 1979–1995 Kirkonkylän liikekeskuksessa. Uusissa isommissa tiloissa oli lehtien lukusali. Siellä voitiin myös järjestää näyttelyitä ja lasten satutunteja.

TERVE!

Tämä sisältö on lehden tilaajille.
Tutustu 5 viikkoa vain 1,90 €.