Kello 05
Aapiskukon toimitusjohtaja Mirja Merikari herää kukonlaulun aikaan. Hän on puurtamassa pälkäneläisen taukopaikan keittiössä jo aamuviideltä.
Ravintolan leivät, sämpylät ja pullat leivotaan paikan päällä. Osa tuotteista jatkojalostetaan. Esimerkiksi donitsit saavat hunnukseen kauniit kuorrutteet.
– Kotona en sitten juuri leivokaan, Merikari hymyilee.
Kello 06
Aamuvuoro saapuu työhönsä. Leivonta jatkuu ja aamupala alkaa. Yövuoro on valmistellut aamiaispöydän, josta pääsee nauttimaan kello 6. Kylmät ja lämpimät herkut maistuvat niin hotellissa yöpyjille kuin matkalaisillekin. Myös lähialueiden työmaaporukat tankkaavat itsensä puurolla ja pekonilla.
– Puuro, pekoni ja munakas. Siinä on kolme asiaa, joita ei voi jättää pois aamiaispöydästä. Muuten tulee itkua ja huutoa, toimitusjohtaja Merikari tietää.
– Ja pekonin pitää rapsakoitua parilalla, se ei saa olla mikään uunissa lämmitetty löllykkä.
Kello 10
Aamiaistarvikkeet kerätään pois. Lounaspadat porisevat. Siistijä siivoaa sitä mukaan hotellihuoneita kun niitä vapautuu. Ravintolan pöytiä pyyhitään – kuten niitä pyyhitään vuorokauden kaikkina aikoina.
Kello 10.30
Ensimmäiset nälkäiset tarttuvat lounasbuffetin ottimiin. Lihaa, kalaa, paikallisia kasviksia, keittoa ja itsetehtyä näkkileipää.
– Lihapullia on aina oltava yhtenä vaihtoehtona tarjolla. Meillä on jo seitsemän vuoden ajan ollut niitä joka päivä, Merikari kertoo.
Talon kulttuuriin kuuluu myös, että kokit saavat keksiä buffettiin uuden ruuan päivittäin. Nyt se on tomaattinen kalakastike. Koska yksi kokeista on kiinalainen, on tarjolla välillä myös kiinalaista ruokaa.
Kello 11
Hesburgerin ja Subwayn ovet avautuvat. Aapiskukosta on saanut Hesen hampurilaisia vuodesta 1996 ja Subwayn patonkeja vuodesta 2015. Asiakkaat ovat kiitettävästi oppineet vastailemaan lukuisiin kysymyksiin, joita esitetään patongin ostajalle. Selviäisikö toimitusjohtaja itse Subwayn tiskin takana?
– En ole siellä aikoihin työskennellyt, mutta kyllä selviäisin. Kävin Cambridgessä kahden viikon kurssin, joka Subway-yrittäjiltä vaaditaan.
Kello 13.30
Aamuvuoron kokit lähtevät kotiinsa. Lounasruokailijoita riittää ja tiskiä kertyy. Merikarin mukaan astioiden puhdistus on merkittävä osa liiketoimintaa. Hän ei osaa edes sanoa, montako lautasta Aapiskukossa on, mutta niitä on todella paljon.
– Se on maailman turhinta kiirettä, joka tulee astioiden vähyydestä. Sitä ei saa olla, Merikari linjaa.
Toimitusjohtajan työhön kuuluu myös tiskikoneen täyttö. Sitä riemua riittää aamusta yöhön.
– Tiskinurkka on melkeinpä talon paras paikka, sillä täällä saa olla hetken rauhassa. Likaisia astioita riittää aina pestäväksi, Merikari näyttää suosikkityötään.
Aapiskukossa on tänä vuonna tehostettu kierrätystä.
– Meillä on sellainen porukka, joka lähtee aina innolla uudistuksiin mukaan, Merikari kiittelee.
Kello 16
Lounaspöytä sulkeutuu, mutta nälkää ei Aapiskukossa tarvitse potea. Ympäri vuorokauden saa ala carte -annoksia. Jos yöllä hiukoo, voi syödä vaikka kebabbia, pitsaa, siipiä, pihvejä tai salaattia. Hmmm. Kuka syö yöllä salaattia?
– No, poliisit. Eivät he jaksa joka yövuorossa syödä raskaita annoksia.
Ruokailevia teatterirouvia ja nälkäisiä urheiluporukoita riittää pitkälle iltaan. Teatterivieraat tykkäävät kahvitella, urheilujoukkueet rakastavat kanapastaa.
Kello 18
Majoittujia saapuu illansuussa. Hotellissa on 32 huonetta, osassa niistä on sauna. Isompi sauna löytyy rahtareiden taukotilasta, jossa kiuas sihisee joka päivä.
Yöpymisprosentti on varsinkin kesäaikaan hyvä. Tapahtumat ja työmaat tuovat hotelliin yöpyjiä.
Kello 21
Kokit lähtevät kotiin.
Kello 22
Yövuoro tulee työhön. Öisinkin pitää siivota ja valmistella seuraavan päivän ruokia. Elintarvikemyymälä ja sisustustavaroiden kauppa ovat auki – niin kuin aina.
Isojen marketien pitkät aukiolot ovat vähentäneet Aapiskukon elintarvikemyyntiä, mutta yöasiakkaita kuitenkin aina riittää. Joku ostaa kahvia ja kissanruokaa, joku makkaraa ja maitoa.
Sisustustavaroita ostetaan itselle ja lahjaksi. Niiden suosituimpia tuotteita ovat kynttilät ja sisustustyynyt.
– Joskus olen ihmetellyt, mihin ne kaikki ostetut tyynyt oikein mahtuvat, Merikari myhäilee.
Autopesu sulkeutuu.
– Turvallisuussyistä on hyvä, ettei se ole öisin auki. Avunsaanti autoon on silloin hitaampaa.
Yö
Palvelu ei lopu yöaikaankaan. Viihteeltä palaavat seurueet syövät yöpalaa.
Cheekin jäähyväiskeikan jälkeen Merikarin puhelin soi aamukolmelta. Lahdesta palanneet Cheek-fanit olivat syöneet aivan kaiken. Sämpylät olivat tyystin loppuneet, vaikka suureen asiakasmäärään oli varauduttu.
– Tiskissä ei ollut edes yhtä kuivunutta lihapasteijaa. Kaikki oli kuin heinäsirkkalauman jäljiltä. Tulin sitten yöllä tekemään sämpylöitä.
Visioita riittää
Aapiskukossa pyritään valmistautumaan suurtapahtumiin. Esimerkiksi ensi kesän Jukola on iso haaste. Silloin Tervapirtin viereen rakennetaan ylimääräinen kahvipiste. Noutoruokailu avataan yön ajaksi nälkäisille pihaniskoille. Jukolan herkkusuita hemmottelee myös 24 irtojäätelön tiski, joka on Aapiskukon kesäinen suosikki.
Merikarilla riittää arjessa pyöritettävää, mutta silti hän visioi koko ajan uutta. Asemalla on jo esimerkiksi sähköautojen lataamispiste, mutta nyt hän haluaisi palvella myös kaasuautoilijoita.
– Gasumilta sanottiin, että he keskittyvät kahden vuoden ajan raskaan kaluston pisteisiin. Nyt pitää sitten odottaa. Voisin itsekin ostaa kaasuauton, jos saisin tänne tankkausaseman.
