Mihin katoavat Kukkian vedet?

Tiistaina 16. huhtikuuta olen kesämökillämme, Kukkiajärven rannalla, Luopioisissa.  Aurinko paistaa ja ilmassa on jo todellista kevään odotusta. Järvikapeikko tästä rannasta Mustankuusen suuntaan on vielä kokonaan jään peittämää, mutta rannat ovat jo sulat. Tarmokas ote ja lasikuitupaatti kääntyy kumoltaan oikeaan asentoon. Tulppa paikoilleen, airot perään ja eikun vesille, järvelle, edes rantoja myöten. Ensimmäinen muutos viime kevääseen on se, että venepaikan telaputki oli laitettava taas pidemmälle kuten juhannuksen 2018 jälkeen. Viime kevät oli koko Kukkiajärvellä runsasvesinen aina kesäkuulle saakka. Heinäkuussa jo alkoi vedenpinnat laskea niin kuin koski kohisisi jossain Kukkian vettä pois vieden. Koko vastausta kysymykseen ”minne katoavat Kukkian vedet?” ei anna sekään, että kyseinen kesä oli kuiva ja vähäsateinen, mihin ei myöskään syksy tuonut helpotusta, kuten ei sitten tämäkään kevät. Veden pinta on alempana kuin aikoihin, ja suunta on yhä laskeva. Jussinahan tuo sitten voidaan taas todeta.

Minä, kuten monet muutkin, pidän Kukkiajärvestä – sen rannoista, saarista, lahdista ja kapeikoista, jotka ovat enemmän kuin pelkkää kaunista maisemaa. Ne ovat enemmän kuin kulttuuria tai kotiseutua. Nämä maisemat ovat syvä osa kollektiivista tajuntaa. Kukkian vesien kesäinen katoaminen ei ole kesän eikä kahden juttu. Tämä on ollut enemmän tai vähemmän harmina jo vuosikymmenen. Paikalliset kyläaktiivit ja kalamiehet kertovat hieman kuin hissukseen, että tuolta Vihavuosistahan se karkaa ja kiroavat ELY-keskuksen. Totta tai tarua, jonnekin nämä vedet aina tuppaavat kesän edetessä karkuun juoksemaan. Ihmettelen kun monet kysyessä toistavat toisiaan; kyselty on, kanneltu on, kukaan ei tiedä, ota kantaa tai vastausta ei saada.

Onko todellakin näin? Rautajärven kylässä kuin myös Luopioisten kirkonkylällä on toimeliaita kyläaktiiveja. Olisi hieno juttu, jos Teiltä lähtisi hieman kirjelmää tuonne Onkkaalan kylän suuntaan kysymyksineen, joihin odottaa vastausta. Vastausta siitä huolimatta, että vastausta sieltä ensi sijassa edes pystyttäisiin antamaan, mutta luulisi nyt soikoon, että tämä puhuttaisi edes jotenkin Pälkäneen kuntaa päättäjineen?

Kukkiajärven maisemissa jo 1970-luvulta,

Tero Saarinen, Sahalahti

Kommentit (3)

  1. Martti Jalava

    Hyvä kannanotto!

    Ja surullista,
    mutta tuo sama pohdinta ja kysymykset voi esittää myös Längelmävedeltä. Jotain outoa muutosta on tapahtunut vedenpinnan korkeudessa viimeisten vuosien aikana. Toki joskus 70-80- luvulla oli intiaanikesän lopulla pinta noin 60-70 cm normaalipintaa alempana, mutta silloin erityiskuuma kesä riitti selittämään ja tilanne sitten seuraavana vuonna palasikin normaaliksi. Viime kesä oli melko normaali, mutta kesän lopulla oltiin jo noissa lukemissa. Uhteellisen lumisen talven jälkeen oli yllätys, että pinta ei tunnu nousevan ja nyt jo keväällä ollaan pohjalukemissa.

    Meillä selitykseksi osoitetaan usein Valkeakosken juoksutuksia, mutta onko jokin raja silläkin? Olisi vähintäänkin hyvä, että jokin ELY-keskus tms. osoittaisi asiaan vakavaa kiinnostusta ja selittäisi mistä näissä havainnoissa on kyse ja miten tämä tilanne etenee.

    Kiitos, että kirjoittaja otti asian esille,
    T. Martti Jalava

    • Martti Jalava

      Kiitos kovasti !

      Tietoa löytyi ja se ainakin osoitti, että on turha syyllistää ainakaan Valkeakosken juoksutusmääriä. Viittaamasi dokumentti on laadittu huolellisella otteella ja avasi hyvin maallikollekin ymmärrystä asiaan.

      T. Martti Jalava

      P.S. Hienoa, että Tero Saarinen kirjoituksellaan avasi aiheen ja saimme tärkeää tietoa jokaisena päivänä pohdittuun asiaan

Kommentoi

Sinun tulee olla kirjautunut kirjoittaaksesi kommentin.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?