Piia Solajärven neljä tärppiä ryhdikkäämpään liikkumiseen – urheiluvalmentaja vieraili ryhtipäivässä Pälkäneellä

Ryhtirikko-ryhtitestejä Piia Solajärvi on tehnyt vuosien varrella noin 17 000 ja lauantaina taas muutaman lisää. Testattavat saivat ryhtitestien päätteeksi helpot kotijumppaohjeet, joilla omia kehon virheasentoja ja liikehäiriöitä voidaan korjata. Solajärvi suositteli tekemään jumpat päivittäin ja noin kahden kuukauden ajan. Tämän jälkeen olisi hyvä tehdä uusi testi, jotta nähdään, tuottivatko kotijumpat tulosta.

Ratsastusseura PR-88 järjesti lauantaina 13. huhtikuuta Pälkäneen Aapiskukossa ryhtipäivän, jossa asiantuntijana oli urheiluvalmentaja, erityisliikunnanohjaaja Piia Solajärvi. Solajärvellä on 20 vuoden kokemus urheilualalta: hän on pelannut muun muassa jalkapalloa ammattilaisena Sveitsin A-liigassa ja suorittanut valmentajan erikoisammattitutkinnon. Parin tunnin mittaisen luennon jälkeen halukkailla oli mahdollisuus päästä Solajärven kehittämään Ryhtirikko-ryhtitestiin, jossa mitataan kehon lihasepätasapainoa ja virheasentoja.

Lue Solajärven neljä hyvää vinkkiä parempaan ja ryhdikkäämpään liikkumiseen.

1. Ryhti

Ryhti ei koostu pelkästä suorasta selästä, vaan se tarkoittaa koko kropan lihastasapainoa ja asentoa. Kun aletaan korjata ihmisen ryhtiä, aloitetaan perustuksesta eli jaloista. Kun saadaan jalkojen asento ja liikehäiriöt korjattua, päästään etenemään ylöspäin: aivan kuten rakentaisimme pyramidia. Liike- ja asentohäiriöt korjaantuvat nopeammin lapsilla ja miehillä kuin naisilla.

2. Liike

Liike syntyy lihaskalvoketjuista. Lihaskalvoketjuun kuuluu useampia lihaksia, jotka saavat liikkeen aikaan kropassa. Yliliikkuvuutta kehossa voidaan korjata lihaskuntoharjoittelulla. Myös ravinnolla on vaikutus yliliikkuvaan kehoon. Jäykkää vartaloa saadaan liikkuvammaksi vuorostaan liikkuvuusharjoitteilla ja riittävällä veden saannilla, koska lihasten sidekudosverkosto käyttää vettä ravintonaan. Kehon liikkuvuuteen vaikuttaa myös sukupuoli. Miehet ovat yleensä naisia jäykempiä.

3. Kehonkoostumus

Kehonkoostumukseen vaikuttaa aineenvaihdunta, joka tarkoittaa aineen vaihtumista toiseksi aineeksi. Ihminen tarvitsee proteiinia kehonsa rakennusaineeksi. Proteiinin saanti monesti jää kuitenkin vajaaksi. Keho tarvitsee proteiinia keskimäärin 1,5 grammaa per painokilo. Ravinnon saanti tulisi jakaa 4–5 kertaan päivässä. Aamiainen on päivän aterioista tärkein. Aamiaisella saadaan aineenvaihdunta käyntiin ja silloin olisikin hyvä saada riittävästi hiilihydraatteja, proteiineja ja hyviä rasvoja. Vanhaa kunnon ruokaympyrää on hyvä käyttää ruoka-annostensa suunnitteluun.

4. Kehonhuolto

Kehoa on hyvä huoltaa säännöllisesti ja huolehtia riittävästä levosta. Hyvään kehonhuoltoon kuuluvat paitsi dynaamiset venyttelyt ja liikkeet myös esimerkiksi hieronta. Venyttelyn ei koskaan tule tehdä kipeää. Vanha, kipua tuottava venyttelytyyli tekee useammin hallaa kuin on hyväksi. Kehonhuollossa on hyvä vahvistaa heikkoa kohtaa. Urheiluvammoissa heikko kohta on se, joka pettää ensimmäisenä.