Houkutteleva maaseutu

Miten tehdään elinvoimainen ja houkutteleva maaseutukylä, josta myös matkailijat ovat kiinnostuneita niin läheltä kuin kaukaa?

Lapin nostamaa Suomen imagoa kiinnostavana matkailumaana pääsevät hyödyntämään nopeat ja etevät. Koska Lappi on jo täynnä, on Visit Finland siirtänyt katseensa Järvi-Suomeen. Tampere, Jyväskylä ja Lahti muodostavat Western Lakeland -ytimen, jossa tätä matkailua nyt kehitetään.

Suomi on täynnä luonnonkauniita järvimaisemia ja kuitenkin vain pienestä osasta kehittyy kiinnostavia matkailukohteita. Miksi? Ensinnäkin mitään liiketoimintaa ei voi rakentaa tyhjästä. Varsinkin matkailu, joka on palvelubisnestä, vaatii liikkeelle päästäkseen paikalliset asukkaat sekä työntekijöiksi että myös palveluiden käyttäjiksi. Tampereella tämä on ymmärretty, ja siksi kyläalueilla ja palveluiden saavutettavuuden kannalta suotuisilla alueilla tuleva kaava antaa muuta maaseutualuetta enemmän mahdollisuuksia lisärakentamiseen. Loma-asuntojen käyttötarkoituksen muutoksia vakituisiksi asuinrakennuksiksi helpotetaan niin ikään vyöhykeperusteisesti.

Toiseksi kasvua auttaa hyvä sijainti. Luontomatkailukohteiden haaste on yleensä saavutettavuus. Kävelymatkan päässä bussipysäkeiltä olevat kohteet joihin bussit myös kulkevat, ovat todellisia helmiä Suomen kartalla. Saavutettavuus korostuu jatkuvasti, kun kestävä kehitys, lähi- ja yksilömatkailu globaaleina mega-trendeinä sanelevat kasvun suuntaa. Tampere on palkannut erikseen Teiskon matkailua kehittämään Pekka Peltosen, joka toteaa, että Tampereen suurin kysymys on ratkaista, miten turisti pääsee Teiskoon.

Kolmanneksi on ymmärrettävä retkeilijän ja matkailijan ero: ilman ostettavia palveluita ei alueen asukkaille ole lisääntyvistä retkeilijämääristä muuta kuin haittaa. Kun matkailijat ostavat matkailutuotteita, tulee alueelle tuloja, mahdollisuudet työllistyä paranevat, ja omatkin palvelut lisääntyvät. Tämä myönteinen, itseään ruokkiva kehä ei synny itsestään kuten koko Lappia kadehtiva muu Suomi on huomannut.

Me yrittäjät ja asukkaat Raudanmaalla, Kangasalan järvialueen ytimessä, haluamme olla tässä kehityksessä mukana. Kapea kannas Vesijärven ja Längelmäveden välissä, toimivien bussiyhteyksien varrella tarjoaa meille hienon etulyöntiaseman. Aito maalaiskylä, idylliset kylätiet ja maatilojen eläimet ympärillä sekä Ponsan ja Valjavuoren erämaat täydentävät järviluontoelämyksen.

Emme myöskään halua olla pelkkä retkeilykohde, vaan elämyksellisten matkailupalveluiden keskus. Olemme laittaneet vireille EU-rahoitteisen hankkeen Raudanmaan monipalvelukeskuksen kehittämiseksi, joka tukisi myös välillisesti matkailun kehittymistä tarjotessaan alueen asukkaille tarvittavat lähipalvelut. Monipalvelukeskus -rakennuksen omistaisi kyläyhdistys tai kiinteistöosakeyhtiö, jolloin sen rakentamiseen voi hakea investointitukea. Esimerkiksi Luoma-ahon monipalvelukeskushanke lähtee ensi kesänä rakentumaan uljaana kylätalona, johon on saatu 75% EU-tuki, lopusta kustannuksesta siellä vastaavat kunta ja yhdistys talkootyönä.

Toivottavasti Kangasalla ollaan fiksumpia kuin monessa muussa kunnassa, joissa vain kasvu- ja kaupunkikeskusten uudet palveluratkaisut ovat kuntavetoista kehittämistä ja organisointia, kun taas maaseudun palvelupaletti on paikallisten ideoimaa, organisoimaa ja ajamaa. Jos näitä kahta ei osata yhdistää, jäämme seuraamaan sivusta, miten ympäristökuntien maaseudut kehittyvät elinvoimaisiksi alueiksi ja matkailukohteiksi. Olisikin tärkeää ottaa Kautialan koulun osalta aikalisä siihen asti, että Monipalvelukeskuksen kehittämishankkeen tulokset ovat käytettävissä kylän palveluiden kehittämisen suunnittelemiseksi. Onhan Kangasalakin osoittanut päätöksentekoaan ohjaavassa kaavassa Kautialan kehitettäväksi kylähelmeksi.

 

Heini Niklas-Salminen

Raudanmaan Kyläyhdistyksen puolesta

Kommentoi

Sinun tulee olla kirjautunut kirjoittaaksesi kommentin.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?