Aikaa lapselle

Ihana lapseni – itsetunnon tukeminen

”Kun me ollaan menty naimisiin hyvin kauniitten vaimojen kanssa, ei koskaan saa sanoa, että mulla on kauniimpi vaimo, koska toiselle tulee paha mieli”. 4-vuotias lapsi kaksoisveljelleen

Itsetunto on itsensä tuntemista ja itsensä hyväksymistä. Lapsen itsetunnon tukeminen voi kantaa aikuisuuteen asti. Se on yksi tärkeimmistä asioista, jonka vanhemmat voivat lapsilleen tarjota. Itsetunto kehittyy koko elämän ajan. Kun lapselle kehittyy ja rakentuu hyvä ja vahva sekä terve itsetunto, hän ymmärtää realistiset käsitykset omista vahvuuksista. Lapsi oivaltaa, että ei ole kaikissa paras, mutta samalla hän kokee, että on arvokas juuri sellaisenaan.

”Äiti mä tiedän, että sä tykkäät musta ihan valtavasti… koska mä oon niin ihanan rakkaudellinen”. Tyttö, 3 vuotta

Itsetunnon pohja luodaan varhaislapsuudessa, ja juuret lähtevät jo vauvaiästä. Vanhempi voi jo varhaisten, ensimmäisten kuukausien aikana antaa lapselleen hyvän perustan myönteisen itsetunnon kehittymiselle. Katsekontakti, kosketus, ilmeet ja äänenpaino kertovat lapselle, että tämä on ainutlaatuinen ja arvokas. Lapselle syntyy luottavainen olo ja kokemus siitä, että häntä ei jätetä yksin ja hän saa turvaa.

Omanarvontunto on pohja, jonka päälle lapsi jatkossa voi rakentaa käsitystä itsestään. Lapsen kasvun ja esimerkiksi kielellisen kehityksen myötä itsetunto voi alkaa rakentumaan entistä enemmän myös tekemisen ja sosiaalisten suhteiden kautta.

Vanhemman palaute tärkein

Koko lapsuuden ajan vanhemmat ovat merkityksellisimpiä ihmisiä, koska heiltä lapsi saa syvimmät ja pysyvimmät kokemukset siitä, minkälainen hänen tulee olla saadakseen vanhempien huolenpidon ja hyväksynnän. Mutta myös muilta ihmisiltä saatu palaute muovaa lapsen käsitystä itsestään. Positiivinen ja rehellinen palaute lapselle on kaikkein parasta. On tutkittu, että noin kymmenvuotiaaksi asti vanhemman mielipide on lapselle tärkeintä.

Siksi pikkulapsiaika voi olla lapsen itsetunnon vahvistamisen tai lyttäämisen kannalta merkityksellinen. Lapsi ammentaa ympäristöstä enemmän kuin vanhemmat osaavat aavistaa. Hän ottaa mallia myös siitä, miten vanhemmat keskenään toisilleen palautetta antavat.

”Äiti sinun pylly on todella kaunis”, tuumi 9-vuotias poika katsellessaan tutkivasti äidin hammasharjan pesua.

Lapsi tarvitsee aikuisilta paljon tukea sekä kannustusta. Aina ei tarvita sanoja. Yhdessäololle varattu aika ja aito läsnäolo kertovat lapselle, että hän on vanhemmilleen tärkeä ja ainutlaatuinen. Lapsi vaikuttaa ympäristöönsä ja saa jatkuvasti palautetta. Hän tarvitsee tätä oman minänsä rakennusaineiksi. Itsetunnon kannalta olisi toivottavaa, että mielikuva vanhemmasta olisi turvallinen, lohduttava ja kunnioittava, rakastava sekä hellä.

Lapsen vahvuudet voi ottaa esille päivittäin. Kehumista ja kannustamista on liian vähän yhteiskunnassamme. Joskus lapsi voi tarvita erityistä tukea myönteisen minäkuvan ylläpitämiseen. Vaikka mitään erityislahjakkuutta ei ilmenisikään, on aina jokin asia, josta voi kertoa myönteistä sanottavaa. Jokaisessa lapsessa on jotain hyvää, kaunista ja erityistä. Kehumisen ja kannustamisen ei tarvitse liittyä tekemiseen. Lapsella voi olla vaikkapa kauneudentajua. Hän voi olla looginen ja viisas, herkkä tai vaikkapa täynnä elämäniloa. Nuorena ja aikuisenakin sellainen itsetunto, jonka perustana ovat totuudenmukainen näkemys itsestä sekä toisen aito kunnioittaminen, on hyödyllinen ja tavoittelemisen arvoinen.

Säännöt luovat turvallisuutta

Lapsen itsetunnon kehitystä voi tukea tarjoamalla lapselle ympäristön, jossa voi turvallisesti kokeilla ja onnistua, mutta jossa saa myös epäonnistua. Jos lapsi on hyvin epävarma ja arka, hän saattaa vaatia hieman enemmän rohkaisua. Lapsen on hyvä kuitenkin kokea sopivassa määrin pettymyksiä, jotta hänellä kehittyy kyky sietää kielteisiä tunteita.

Terve kunnianhimo on hyväksi ihmiselle. Tekemättömyys ja alisuoriutuminen eivät tee hyvää kenenkään itsetunnolle. Positiivisten kokemusten ja onnistumisien kautta itsetunto nousee sekä lapsilla, että aikuisilla.

Lähde: Perheenäidin muistiinpanoja, MLL, www.vau.fi. Julkaistu 22.11.2015.

 

Läsnä ja lähellä oikealla hetkellä

Terveydenhuollon ammattilaisten Aikaa lapselle -ryhmä nostaa kuukausittain ilmoille ajatuksia, ideoita ja ilmiöitä lasten maailmaan liittyen. Aikaa lapselle -kuukausiviesteihin kirjoittavat lastenneuvolasta Pia Koivuniemi, äitiysneuvolasta Susanna Kaisko, kouluterveydenhuollosta Johanna Lantela ja Maarit Koskela sekä hammashoitaja Elina Saarinen. Kokoamme eri lähteistä vastauksia kiperiin tilanteisiin lastemme parhaaksi.

Kommentoi

Sinun tulee olla kirjautunut kirjoittaaksesi kommentin.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?