Keväällä pistetään pihat kuntoon

Kevätaskareissa omaa pihaa kannattaa tarkkailla myös siisteyden näkökulmasta.

Kevät on hyvää aikaa pistää piha kuntoon. Kevätpuuhissa on hyvä silmäillä omaa pihaa myös silmällä, miltä se ohikulkijoiden silmään näyttää. Onko tontti perussiisti? Löytyykö siltä ylimääräistä tavaraa, joka olisi syytä viedä kaatopaikalle tai kierrätykseen?

– Asemakaava-alueella tärkeintä on, että kiinteistön piha on käyttötarkoitukseen sopiva, eli siltä ei löydy häiritsevissä määrin esimerkiksi tavaroiden varastointia. Katselemme asioita aina nimenomaan yleisen edun näkökulmasta, Sari Franssila Kangasalan kaupungin rakennusvalvonnasta kertoo.

Kaupungilta kysellään pihojen siisteysasioista melko paljon. Tavallisimmin pihojen siisteyteen joudutaan puuttumaan silloin, kun niillä säilytetään epätavallisen paljon romua, esimerkiksi ylimääräisiä vanhoja rakennustarvikkeita tai romuautoja. Rakennusvalvonta tekee valvontatyötä tiiviissä yhteistyössä ympäristönsuojelun kanssa, sillä toisinaan epäsiisteillä pihoilla on vaarana myös ympäristön pilaantuminen.

– Näin on esimerkiksi silloin, jos pihalle on jätetty lojumaan kemikaaleja, jotka saattavat päästä kosketuksiin maaperän kanssa, ympäristötarkastaja Heini Tanskanen Kangasalan ympäristönsuojelusta toteaa.

Kaupungin omin voimin valvontatyötä tehdään lähinnä kiinteistöjen julkisivujen puolelta, vaikka samat säädökset koskevat toki myös katseelta piiloon jääviä takapihoja. Näistä ilmoitus tulee pääsääntöisesti alueen muilta asukkailta, esimerkiksi naapurilta.

Yhteistyö kunniaan

Puutarhajätteen asianmukainen käsittely on jokaisen kiinteistönomistajan vastuulla. Pihan risujätteen voi hakettaa ja puutarhajätteen kompostoida, ja Tarastenjärven jätekeskukseen saa viedä ilmaiseksi yhden peräkärryllisen puutarhajätettä.

– Pirkanmaan Jätehuollon jätekuorma-autojen Repen ja Romun olemassaolo kannattaa myös muistaa. Kuormurikaksikko kiertää tänäkin kesänä Kangasalla ja ottaa maksutta kyytiinsä kodin vaaralliset jätteet, metalliromut sekä sähkölaitteet, Tanskanen huomauttaa.

Kevään pihatöiden yhteydessä katse saattaa helposti osua naapuripihan puolelta oman pihan puolelle työntyviin puiden oksiin. Saako niitä mennä omin päin katkomaan?

– Tätä kysytään meiltä säännöllisesti, vaikka asia itse asiassa kuuluukin naapuruussuhdelain, ja siten pahimmat riitatilanteet ratkaistaan siten käräjäoikeudessa. Yleisohjeena kuitenkin sanoisin, että naapurin kanssa kannattaa aina neuvotella ja keskustella asioista ennen kuin ottaa viranomaistahoihin yhteyttä. Monesti asiat ratkeavat paljon helpommin ja nopeammin niin, Franssila muotoilee.

Myös Heini Tanskanen kannustaa ihmisiä reiluun kanssakäyntiin naapurin kanssa ennen kuin lähtee selvittelemään asioita viranomaisreittejä pitkin. Viranomaiset eivät esimerkiksi voi edellyttää ketään leikkaamaan pensasaitaansa paremmin tai leikkaamaan nurmikkoaan ahkerammin.

– Aika usein kun lähdemme selvittelemään asioita, käy ilmi, etteivät naapurit ole keskustelleet vielä lainkaan keskenään. Toki me olemme täällä kaupunkilaisia varten, joten jos on jostain asiasta epävarma, meihin voi tietysti ottaa yhteyttä, Tanskanen sanoo.

Ylipäätään kaupungin rakennus- ja ympäristövalvonta kannustavat ihmisiä yhteistyöhön: kevätaikaan saman kadun varrella sijaitsevat talot voisivat vaikkapa järjestää yhteisen talkoopäivän. Yksin asuvia vanhuksiakaan ei tulisi unohtaa, vaan tarjota heille apua pihapiirin kunnossapitämiseen.

 

Kevät on viherpeukaloiden aikaa.

 

Saako talonsa värin vaihtaa ilman lupaa?

Kaupungin rakennusvalvonta valvoo pihojen siisteyden lisäksi myös talojen julkisivuja, joiden tulee säädösten mukaan olla terveellisiä ja turvallisia. Talojen julkisivujen maalaaminen tulee monille ajankohtaiseksi kevään tai kesän aikana. Saako talonsa värin vaihtaa ilman lupaa esimerkiksi silloin, kun julkisivun maalaaminen tulee talon ikääntyessä muutenkin ajankohtaiseksi?

– Talon värin vaihtaminen toiseen ei vaadi lupaa, mutta värin tulee olla alueella voimassa olevan kaavan tai alueelle laadittujen rakentamistapaohjeiden mukainen, tarkastusinsinööri Sari Franssila Kangasalan rakennusvalvonnasta sanoo.

Leikkimökkiin ei tarvita lupaa

Omakotitalon pihaan saa rakentaa kevyen, maksimissaan 20-neliöisen piharakennelman, esimerkiksi puuvajan tai huvimajan, ilman lupaa. Noin viiden neliön suuruiseen leikkimökkiinkään lupaa ei siis tarvita. Piharakennelman tulee sijaita rakennusalalla tai vähintään viiden metrin päässä naapurin rajalta ja ranta-alueilla kuitenkin 15 metrin päässä rannasta. Jos edellä luetellut ehdot eivät täyty, tarvitaan rakentamiseen lupa kaupungin rakennusvalvonnasta.

– Samoin silloin, jos piharakennuksia on useampia. Kaikkia lupa-asioita voi tiedustella internetissäkin osoitteessa lupapiste.fi. Vastaus tätä kautta tulee noin viikon sisään, Franssila lisää.

 

 

 

 

Luonto- ja ympäristöretkiä Kangasalla:

  • Yrttineuvojan opastama, kaikille avoin ja maksuton villivihannesretki Äijälä-talon (Liuksialankuja 33) ympäristössä torstaina 6.6. kello 17–20.
  • Museobussin matkassa seikkaillaan Sarsan-Vehoniemen alueella sunnuntaina 30.6. kello 11–12.30 ja 12.45–14.15. Lähtö Mobilian P-paikalta (Kustaa Kolmannen tie 75. Matkan aikana asiaa muun muassa Suomen vanhimmasta keittiöstä, Adoptoi monumentti -toiminnasta, automuseon historiasta ja Vehoniemen näkötornista. Kiertoajelulla on mukana matkailuopas, toimittaja Jussi Lehtonen.
  • Lepakkoretki Vääksynojan ja Huutijärven maisemissa lauantaina 3.8. kello 22.30 alkaen. Lähtö uimarannalta (Myllytie 4). Oppaana biologi Pekka Rintamäki, jolla on mukana lepakkodetektori eli laite, joka vastaanottaa lepakoiden kaikuluotausäänet ja muuntaa ne ihmiskorvin kuultaviksi. Sadesäällä retkeä ei järjestetä.
  • Retket ja tapahtumat ovat kaikille avoimia ja maksuttomia. Museobussikierrokselle on ennakkoilmoittautuminen 10.6. mennessä. Retket tarjoaa Kangasalan kaupungin ympäristönsuojelu, ja järjestäjänä toimii ympäristönsuojelu yhdessä Ekokumppaneiden kanssa.

Älä päästä karkureita livahtamaan pihaltasi

Vieraslajit ovat päässeet Suomen luontoon lähinnä karkureina yksityisten ihmisten puutarhoista. Kiinteistönomistajien tulisikin huolehtia, että omasta pihasta ei pääse leviämään ei-toivottuja vieraita lähipelloille ja -niityille.

– Useimmiten vieraslajit pääsevät leviämään puutarhajätteen mukana silloin, kun jäte kipataan ympäröivään lähiluontoon eikä toimiteta jätettä sille kuuluviin paikoihin, ympäristötarkastaja Heini Tanskanen Kangasalan ympäristövalvonnasta toteaa.

Kangasalan kaupunki torjuu vieraslajeista jättiputkea omilta alueiltaan. Jättipalsamin torjumiseksi on järjestetty vuosittain talkoita muun muassa asukasyhdistysten kanssa yhteistyössä.

– Jos näkee Kangasalan alueilla vaarallisia jättiputkia, kannattaa ilmoittaa siitä meille ympäristövalvontaan. Voimme ohjeistaa kiinteistönomistajaa jättiputken torjumisessa, Tanskanen kertoo.

Kommentoi

Sinun tulee olla kirjautunut kirjoittaaksesi kommentin.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?