Jalat maassa, mieli yläilmoissa – uusi ylioppilas Heidi Hirmukallio haaveilee lentäjän urasta

Heidi Hirmukallio on käynyt koko koulupolkunsa Pälkäneellä. Alakoulun hän kävi Epaalassa, yläkoulun ja lukion yhteiskoululla. Lakkiaisia uusi ylioppilas on jo ehtinyt hieman valmistella, ja kutsut suurta päivää varten on jo lähetetty. Kuva: Hannu Söderholm

Pälkäneen lukion tämän kevään ylioppilas Heidi Hirmukallion jalat ovat tiukasti maan pinnalla, mutta mieli palaa yläilmoihin.

– Into lentäjän tai lennonjohtajan ammattiin syntyi lukiovuosien aikana. Lentokenttäympäristö kiehtoo minua, siinä on jotain tosi mielenkiintoista. Ajattelin ensin, että hakisin lentoemännäksi, mutta sitten mietin, että kai sitä voisi saman tien hakea lentäjäkouluun, Pälkäneen lukion tämän kevään ylioppilas nauraa.

Lentäjäksi voi opiskella esimerkiksi Suomen Ilmailuopistossa Porissa, mutta alan koulutusväylä löytyy myös Tampereelta. Lentäjäopintojen pääsykokeisiin Hirmukallio aikoo osallistua syksyllä. Hirmukallio aikoo hakea ilmailualan opiskelupaikkaa, vaikka paikka jostain muualta aukeaisi jo kesällä.

– Olen hakenut myös englannin ja suomen kielen opintoihin Tampereen yliopistoon. Esimerkiksi opettajan ura kiinnostaa. Suomen kielen pääsykokeet jo olivat, ja ne menivät hyvin. Olenkin aika luottavainen sen suhteen, että opiskelupaikka myös yliopistossa aukeaa, Hirmukallio miettii.

Hirmukallio jakoi ylioppilaskirjoituksensa kolmeen osaan. Lukion toisen vuoden keväällä hän kirjoitti terveystiedon, kolmannen vuoden syksyllä espanjan ja yhteiskuntaopin ja nyt keväällä ruotsin, englannin, äidinkielen, pitkän matematiikan sekä uskonnon. Saaliina oli kuusi magnaa, uskonnosta tullut eximia ja englannin cum laude.

– Uskonto jäi vain pisteen päähän laudaturista, se vähän harmittaa. Englanti meni ehkä vähän alakanttiin, mutta muuten kirjoitukset suurin piirtein siten kuin ennakkoon ajattelinkin.

Espanjaa Heidi Hirmukallio on opiskellut alakoulun viidenneltä luokalta asti omatoimisesti. Kipinä espanjan kieleen syttyi perheen ulkomaanreissulla.

– Jokin siinä vain alkoi viehättää. Yläkoulun ajan opiskelin espanjaa itsenäisesti, ja vasta lukiossa aloitin opiskelun virallisesti. Pälkäneen lukiossa järjestyi oma ryhmäkin espanjaa opiskeleville, mikä oli tosi hienoa.

Itsenäistä kielen opiskelua Hirmukallio ei pidä haastavana. Kun motivaatiota on, oppi tarttuu päähän näinkin. Joitakin kielioppiasioita Hirmukallio oli kuitenkin käsittänyt ensin väärin: nämä tulivat korjatuksi sitten lukioaikana.

Pitkän espanjan kirjoittaminen ylioppilaskirjoituksissa on Suomessa melko harvinaista, sillä vuosittain vain 20–30 opiskelijaa kirjoittaa espanjan pitkänä.

Maatilalla kesätöissä

Lukioajoista Hirmukallion mieleen jäävät erityisesti lukion antamat opit elämään.

– Iloja ja jotain nuoruuteen kuuluvia harmituksiakin, oppia ihmissuhteista ja toki roppakaupalla tietoa, Hirmukallio summaa lukiovuosien antia.

Kirjoitusten jälkeen tuore ylioppilas on puurtanut perunahommissa Laitikkalan suunnalla maatilalla. Työ on fyysistä, joten vapaa-aika kuluu pitkälti työpäivistä palautuessa. Työt jatkuvat heinäkuuhun asti, minkä jälkeen on loman aika.

– Ja sitten alkavat toivottavasti taas opinnot.

 

TERVE!

Tämä sisältö on lehden tilaajille.
Tutustu 5 viikkoa vain 1,90 €.