Hotkiva Hortoilija -pop up-ravintola tarjoaa villivihannesherkkuja

Pop up -ravintola palvelee Pytingissä tulevana lauantaina.

Joko harrastat hortoilua? Kyllä kannattaisi, sillä villivihannekset ovat nyt makoisimmillaan. Vielä hiukan supussa olevat vuohenputken lehdet, karvasmantelilta maistuvat pihlajan silmut, hennon vaaleanvihreät koivunlehdet ja ketunleivät. Siinä runsaasti ilmaisia ja terveellistä salaattiaineksia. Hortoilukipinän voi saada tulevana lauantaina Mikkolan Pytingissä, kun siellä avautuu yhden päivän ajaksi pop up-ravintola Hotkiva Hortoilija. Pop up -ravintolassa pääsee maistelemaan, mitä kaikkea luonto meille tähän aikaan vuodesta tuottaa, ja miten villivihanneksia voi käyttää ruuanlaitossa. Hotkivan Hortoilijan ravintolan pystyttää Rautajärven kartanon väki, ja menussa on monen villiyrttiherkun lisäksi Laipan korvasieniä ja tilan omia maitotuotteita.

Herkkuja metsistä ja niityiltä

Horta eli villivihannekset ovat lähiruokaa, joka matkaa luonnosta lautaselle todella nopeasti ja helposti ja helli suoliston bakteerikantaa. Suomen lähimetsät, niityt, luomupellot ja omat kotipihamme ovat valtava aarreaitta. Käytännössä jokaisella suomalaisella on mahdollisuus harjoittaa tätä perinnettä ja kehittää sitä eteenpäin omalla persoonallisella tavallaan. Keräily on mitä mukavin harrastus, johon voi ottaa myös lapset mukaan. Metsäretkestä voi tehdä aarrejahdin, jonka lopputuloksena kotona voi pyöräyttää vaikka nokkosletut.

Jos keräät villivihanneksia ensimmäistä kertaa, kerää vain itsellesi tutuimpia ja helpoimmin tunnistettavia lajeja. Esimerkiksi voikukan lehdet ja nokkonen lienevät kaikille tuttuja.

Villivihanneksia kannattaa alkaa tarkkailla heti lumien sulettua ja ne kannattaa kerätä nuorina ja nuppuisina ennen kukintaa. Satokautta jatkuu aina kesäkuun loppuun saakka ja pidempäänkin. Jos niität pihaltasi nokkospehkon kesäkuussa, nuoria latvaversoja puhkeaa vielä heinäkuussakin. Kuiva poutasää on ihanteellisin keräykseen.

Villivihanneksia löytyy lähimetsästä, niityltä ja vaikkapa kotipihalta ja puutarhasta. Lähimpään maantiehen on hyvä olla matkaa 50–100 metriä. Älä myöskään kerää lantalan tai teollisuuslaitosten läheisyydestä. On hyvä myös varmistaa, ettei keräysalueella ole käytetty keinolannoitteita tai torjunta-aineita. Muista noudattaa jokamiehenoikeuksia, eli jätä toisen kodin ja pihapiirin läheisyydessä kasvavat villivihannekset rauhaan.

Huuhtele villivihannekset ennen niiden syöntiä tai säilöntää. Osa villivihanneksista kiehautetaan kevyesti ennen ruuanlaittoa. Esimerkiksi alkukesän pienet ja pehmeävartiset nokkoset voi käyttää ruoaksi kokonaisina. Herkullisinta on kärkiosa eli latva noin 5–7 sentin pituudelta sekä irralliset heleänvihreät latvuslehdet. Ennen käyttöä huuhdo nokkoset kylmällä vedellä ja ryöppää eli kiehauta noin viitisen minuuttia. Vuohenputki puolestaan on pihojen yleisin rikkakasvi, mutta villivihannesten aatelia. Putkikasveissa on myrkyllisiäkin lajeja, joten älä poimi, ellet ole varma, että kyseessä on kotoinen viaton vuohenputki.

Villivihannekset voi myös pakastaa, kuivattaa, umpioida tai säilöä öljyyn tai etikkaan. Ne sopivat mainiosti myös surisemaan blendereissä maukkaiksi ja superterveellisiksi smootieiksi.

Hotkiva Hortoilija, pop up-ravintola villivihannesten hengessä Mikkolan Pytingin kahvilassa (Museotie 1, Luopioinen) la 25.5. klo 11-16 tai niin pitkään kuin ruokaa riittää.

Kommentoi

Sinun tulee olla kirjautunut kirjoittaaksesi kommentin.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?