Muistokirjoitus

Yrjö Haarnin muistolle

Yrjö Haarni.

Yrjö Haarni syntyi 5. helmikuuta 1938 Kurkijoen Elisenvaarassa, hänen äitinsä toimiessa siellä kansakoulun opettajana. Hän ei ollut karjalainen, vaan vanhemmat menivät Viipuriin työtä hakemaan ja asuntopulaa pakoon. Molemmat vanhemmat olivat graafikoita ja toimivat kuvittajina.

Yrjön ollessa 4-vuotias hänen äitinsä muutti Angelniemelle Sapalahden kansakoululle opettajaksi. Sen ajan koulut oli rakennettu niin että opettajat asuivat koululla, niin myös Yrjö veljensä ja äitinsä kanssa. Yrjö pääsi siis äidin vanavedessä kouluun hyvin varhain. Päivähoito järjestyi sillä tapaa.

Hänen ja veljensä kertoman mukaan heillä oli hyvin onnellinen lapsuus. Pääsivät jo nuorina paljon kulkemaan ja myös lentomatkustamaan, koska isä asui Kemissä, jonne sodan melskeet olivat hänet heittäneet. Yrjö myös asui jonkin aikaan isän luona Kemissä äidin jatko-opiskellessa Helsingissä. Sieltä he muuttivat isän siirtyessä Rajamäelle, josta myöhemmin äidin luo Helsinkiin opiskelemaan.

Yrjö vietti opiskeluaikanaan paljon aikaa Karstulassa isotätiensä luona. Sille ajalle harvinaista, nämä neidit olivat kaikki koulutettuja, postinhoitajia, opettajia ja sairaanhoitajia, joten he päättivät perustaa yhteisen kommuunin, jonne muuttivat eläkepäiviään viettämään. Yrjön isoäiti sisarusjoukostaan, 5 tyttöä ja 2 poikaa, oli ainoana heistä naimisissa, ja hänkin muutti leskeksi jäätyään sinne. Sanalla sanoen Yrjö oli laajan naisporukan koulima. Näissä naisissa oli myös eri uskontokuntien edustajia. Varsin värikäs yhteisö.

Yrjö toimi nuorena miehenä radiolupatarkastajana. Oman kertomansa mukaan hänellä jäi Suomessa käymättä kaksi paikkakuntaa Hiittinen ja Iniö, nämäkin keliolosuhteiden vuoksi. Viimeksi mainittu oli lakkautettu ennen kuin ehdimme käydä paikan päällä yhdessä.

Yrjö teki mittavan elämäntyön tekstiiliteollisuuden parissa, myyjänä sekä myynnin esimiestehtävissä. Hän oli SOK:n organisaatiossa eri osastoissa, toimien vientimyyjänä sekä länteen että entisen itäblokin maihin, sekä vastaavissa tehtävissä Suomen Trikoon/ Finnwearin organisaatioissa. Hän toimi myös noin kaksi vuotta Ruotsissa vientiorganisaation johdossa. Tähän tehtävään liittyy traaginen tarina. Suomen Trikoon kaikki myyjät olivat kokoontuneena Tampereelle myyntikokoukseen, jonka päätteeksi vientimyyjät olivat menossa laivalla Tukholmaan majoittuneena kaikki samassa hytissä. Tapahtui onnettomuus, jossa toinen laiva ajoi sumussa juuri tämän hytin kohdalta kylkeen. Kaikki kuolivat. Yrjönkin piti olla matkassa mukana, mutta säästyi, kun ei ollut saanut mallistoaan ajoissa valmiiksi ja päätti mennä toisella laivalla perässä. Näin ollen hän joutui kylmiltään Ruotsin myyntikonttorin vetäjäksi. Silloin eletiin 1970-lukua, kun Suomi vei paljon tekstiiliä ja tänne perustettiin ruotsalaisten valmistajien ompelimoja tytäryhtiöiksi halpojen tuotantokustannusten vuoksi.

Yrjö oli myös myyntitehtävissä HKK:lla ja asui jokin aikaa Mikkelissä. Siltä ajalta hän kertoi, kuinka teki myyntimatkoja itse lentäen pienkoneella. Hän oli hankkinut lentolupakirjan, ehkä lapsuuden kokemusten innoittamana tai lentopelon voittamiseksi.  Piti saada lentotunteja, että lupakirja säilyi.  Silloin oli ajat toiset, kun Malmin lentokentällä koneen siivellä tilauksia kirjoiteltiin.

Kaikkien näiden vaiheiden jälkeen Yrjö tuli Pälkäneelle vuonna 1985 Veikka-Neuleen myyntipäälliköksi, josta hän siirtyi tekstiilialan yrittäjäksi yhdessä vaimonsa Tellervon kanssa 1990- luvun laman jälkeen. Hän toimi edelleen myynnin johdossa ja viennin parissa. Tällöin aloitettiin mittavammin sukkien valmistuksen lisäksi myös lasten vaatteiden valmistus.

Yrityksen nimeksi tuli Vendi Oy. Siihen johti kolme asiaa. Yrjö tuli Tutta-Tuotteelta Jyväskylästä, jonka tuotanto oli trikoosta lastenvaatteita, sekä Finnwear tällöin lopetti lastenvaatetuotannon. Veikka-Neuleella oli hyvät tuotannolliset valmiudet, koska jo aiemmin oli tehty bilateraalista kauppaa Neuvostoliiton kanssa, kapasiteetti oli näin ollen valmiina.  Muumi-buumi alkoi 1990-luvun alussa. Yrjö kielitaidollaan ja supliikillaan sai neuvoteltua Muumin lisenssioikeudet vaatteisiin ainoastaan Vendille buumin alkuvaiheessa, jolloin perustettiin myös oma silkkipaino painamaan kuvia. Niitä tehtiin noin 10 vuotta hyvällä menestyksellä.  Yrjö menevänä miehenä osallistui myöhemmin myös yrityksen kansainvälistämiseen ja tuotantoon. Kilpailun kiristyessä oli haettava uusia valmistuspaikkoja ja uusia tapoja toimia.

Lentämisen lisäksi Yrjön harrastuksiin kuului toiminta Pyhän Konstantinuksen ritarikunnassa, kiinnostus taiteisiin musiikiin ja kirjallisuuteen jatkui koko elämän ajan. Yrjö innostui myös liikunnasta, ja laskettelemassa hän kävi Alpeilla nuorison kanssa. Lisäksi eläkkeelle jäätyään hän harrasti myös golfia .

Yrjön jäätyä eläkkeelle häntä kohtasi ikävä verisuoniperäinen muistisairaus, joka eteni hitaasti. Kotona hoidon jälkeen, Yrjö ehti sairauden edetessä olla kaikissa kolmessa vanhusten hoitopaikassa Pälkäneellä.  Ensin Kostiakodilla, ja sieltä Kangasalan terveyskeskuksen kautta Harjutuuleen. Sieltä hän Satutäti-Kyllin poikana muutti Attendon Satumetsään ensimmäisenä asukkaana. Yrjöllä itsellään niin kuin minullakin, koko ajan läheltä seuranneena, on pelkää myönteistä sanottavaa jokaisesta hoitopaikasta ja niiden hoitajista, joita olen paljon lämmöllä ja kunnioituksella ajatellut. Teette todella arvokasta ja toisinaan varmasti myös vaikeaa työtä vanhusten hyväksi.

Kostiakodilla Yrjö viihtyi erinomaisesti, koska siellä oli seuraa ja paljon tuttuja. Sairauden edetessä hän ei kuitenkaan enää pärjännyt siellä. Menevänä miehenä Yrjö olisi halunnut olla aina menossa ihan viimeisiin päiviin asti, jalat sängyn laidalla ja meno mielessä. Yrjö oli kaikkien ystävien ja tuttavien mielestä kohtelias herrasmies aina ja kaikissa tilanteissa.

Haluan kiittää kaikkia Yrjöä hoitaneita tahoja: sydämellinen Kiitos kaikilta Yrjön läheisiltä.  Erityiskiitos Satumetsän henkilöstölle upeasta saattohoidosta. En voi muuta kuin ihailla ammattitaitoanne ja sitoutumista työhönne.

Luoja päättää päivistämme, tietää, tuntee elämämme. Antaa rauhan, levon suo, jokaisen hän kutsuu luo.

Kiitos 30 vuoden yhteisestä työtoveruudesta ja 22 vuoden avioliitosta.

Yrjön muistoa kunnioituksella vaalien,

Tellervo

Kommentoi

Sinun tulee olla kirjautunut kirjoittaaksesi kommentin.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?