Avattu viisikko: Nuori Anna Kangastupa avaa mietteitään viidestä eri aiheesta – kuten koripallosta ja kutsusta lajin maajoukkueleirille

”Koripalloharrastuksesta saa uusia kavereita, pääsee tekemään asioita joukkueen kanssa ja pysyy hyvässä kunnossa. Vaikeinta lajissa on se, että tilanteisiin pitää reagoida tosi nopeasti tai ne ehtivät mennä jo ohi”, heittää Anna Kangastupa.

Nattarilainen Anna Kangastupa avaa mietteitään viidestä eri aiheesta – kuten koripallosta ja kutsusta lajin maajoukkueleirille.

  1. Anna Kangastupa

Asun Nattarissa ja käyn vielä hetken Pitkäjärven koulun yhdeksättä luokkaa. Pitkäjärvellä on ollut tosi hyvä yhteishenki eikä ketään kiusata. Hain yhteishaussa Tampereelle Sammon lukion urheilulinjalle.

Arki menee kauden aikana niin, että aamulla lähden kouluun, koulun jälkeen kotona syön ja teen läksyt jos vain ehdin, sitten menen treeneihin ja takaisin kotiin nukkumaan.

Kauden aikana on saanut aika tarkasti miettiä, missä välissä ehtii tehdä kouluhommia – ja onneksi koululla on oltu tosi ymmärtäväisiä esimerkiksi leirien tai pelireissujen suhteen. Kotona on kyllä tullut välillä sanomista, jos vaikka jokin koe ei ole mennyt hyvin.

 

  1. Koripallo

Tykkään koripallossa siitä tunteesta, jonka saa ollessaan kentällä. Onnistumisen tunne – itsellä, mutta etenkin joukkueen kanssa – on hieno.

Olen pelannut koripalloa kohta seitsemän vuotta. Aloitin koriksen KU-68:ssa, kun sisko kävi ensin kokeilemassa. Minä en aluksi halunnut, mutta sisko tykkäsi ja sanoi sen olevan aika kivaa – ja niin se sitten olikin, kun menin mukaan.

Nykyisin pelaan Tampereen Pyrinnössä. Harjoittelen viisi–kuusi kertaa viikossa, ja pelejä on viikossa yksi tai kaksi. Kotipelit ovat Tammelassa, kauimmat vieraspelit ovat olleet Kouvolassa ja Turussa. Pääkaupunkiseudulta on paljon joukkueita, joten sille suunnalle on paljon pelireissuja.

 

  1. Maajoukkue

Olen aina halunnut päästä pelaamaan maajoukkueen peliasussa. Toukokuun lopussa lähden maajoukkueleirille Lohjan Kisakallioon, maajoukkueen harjoituskeskukseen. Siellä kai mennään aika kovaa, treenejä on varmaan kahdesti päivässä.

Kuulin pääsystä leirille pääsiäisen jälkeisenä keskiviikkona koulussa. Muille oli tullut sähköpostilla tieto ja nimilista valituista, mutta minulle ei ollut tullut postia. Yksi joukkuekaveri ilmoitti sitten minulle kesken oppitunnin, että minut oli valittu mukaan. Kyllä siinä keskittyminen äidinkielen asioihin meinasi vähän kärsiä.

 

  1. Takamies

Pointti. Ykkönen. Ne ovat saman pelipaikan muita nimiä. Tehtäväni on rakentaa peliä, luoda korintekopaikkoja muille ja itselle. Omassa päässä puolustan pallollista pelaajaa ja ohjaan puolustusta.

”Takamies”-nimi ei häiritse ainakaan minua millään tavalla. Olen pelannut sillä paikalla aina, mutta vakituisia pelipaikkoja ei vielä ole kaikilla tässä vaiheessa. Pelipaikat vahvistuvat vähän sen mukaan, mille paikalle kukin kehittyy parhaiten.

Kaikista pelipaikoista vaikeinta on mielestäni sentterillä. Siinä joutuu ottamaan koko ajan kovaa kontaktia ja se on siksi aika raskasta.

 

 

  1. Kesä

Kesällä olen perheen kanssa mökillä tai kavereiden kanssa. Voin myös treenata omatoimisesti, ja olen käynyt lisäksi pelaamassa jalkapalloa.

Heinäkuussa lähden Chicagoon kymmeneksi päiväksi korisleirille ja turnaukseen. Siellä on valmentajia katselemassa harjoituksia ja pelejä, ja sitä kautta voi saada stipendin yliopistoon. Suomesta lähtee sinne 12 tyttöä.

Ensimmäiset turnaukset joukkueen kanssa ovat taas elokuussa, sarja alkaa lokakuun alussa. Päättyneellä kaudella voitimme SM-hopeaa.

Kommentoi

Sinun tulee olla kirjautunut kirjoittaaksesi kommentin.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?