”Pitää ajatella myös ympäristöä, ei vain rahanmenoa” – Pälkäneen ympäristönsuojelusihteeri saa vastailla ahkerasti jätevesijärjestelmien uusimiseen liittyviin kysymyksiin

Helsingistä kotoisin oleva Kokko asuu Tampereella. Pälkäneen ympäristönsuojelusihteerinä Kokko on työskennellyt viime lokakuusta alkaen. Vapaa-ajallaan hän harrastaa kuntonyrkkeilyä.

Pälkäneen ympäristönsuojelusihteeri Laura Kokko on saanut tänä keväänä vastailla ahkerasti kuntalaisten kysymyksiin kiinteistöjen jätevesijärjestelmien uusimisesta. Uuden jätevesiasetuksen mukaisesti ranta- ja pohjavesialueilla sijaitsevien kiinteistöjen puutteellisesti toimivat jätevesijärjestelmät tulee uusia lokakuun loppuun mennessä.

– Takaraja koskee pohjavesialueella ja sadan metrin säteellä lähimmästä vesistöstä sijaitsevia kiinteistöjä.  Muualla jätevesijärjestelmät tulee saattaa kuntoon viimeistään samalla, kun kiinteistössä tehdään isompi remontti, Kokko tarkentaa.

Jos kiinteistöllä on jo säännökset täyttävä jätevesijärjestelmä, ei remonttiin tarvitse ryhtyä. Yleensä jätevesiasiat ovat kunnossa kiinteistöissä, joiden rakennuslupa on myönnetty vuonna 2004 tai sen jälkeen. Uudistuksen voi unohtaa myös, jos kiinteistö liitetään viemäriverkostoon. Kunnostus on tarpeeton myös silloin, jos kiinteistöllä on vain kantovesi ja kuivakäymälä.  Myös ennen 9.3.1943 syntyneet saavat ikävapautuksen uudistuksesta vakituiseen asuntoonsa.

Lykkäystä määräajasta voi hakea kunnasta, jos jäteveden määrä jää huomattavan pieneksi tai kustannukset nousevat kohtuuttoman korkeiksi.

Yli sadan metrin päässä vesistöstä sijaitsevassa kiinteistössä jätevesijärjestelmän uusiminen on ajankohtainen, jos rakennetaan vesikäymälä, vesi- ja viemärilaitteistoihin tehdään luvanvarainen korjaus- tai muutostyö tai tehdään rakennuksen rakentamiseen verrattavissa oleva korjaus- tai muutostyö.

Moni asiasta kyselevä huokaa helpotuksesta, jos uudistus ei koske heitä, mutta Kokko muistuttaa, että lakimuutos tehtiin ennen kaikkea ympäristön vuoksi, sillä jätevedet likaavat enimmäkseen ihmisten omaa lähiympäristöä. Ympäristönsuojelusihteeri toivookin, että ihmiset miettisivät jätevesijärjestelmiä suunnitellessaan rahanmenon ohella myös ympäristönäkökulmaa. Haja-asutus sijaitsee suurelta osin alueilla, joilla jätevesien vaikutukset näkyvät herkästi pohja- tai pintavesissä. Haja-asutuksen jätevedet ovat maatalouden päästöjen jälkeen suurin yksittäinen ihmistoimista aiheutuva fosforin lähde vesistöissä ja joissain vesistöissä myös typen lähde.

– Ravinteita kulkeutuu vesistöihin myös niin sanottuna luonnonhuuhtoumana eli luonnontilaisilta maa-alueilta valumana. Mutta esimerkiksi Kukkian valuma-alueella haja-asutuksen aiheuttama fosfori- ja typpikuormitus on suurempi kun Luopioisten jätevedenputsarin, Kokko sanoo.

Pälkäneelle viime lokakuussa

Laura Kokko aloitti työnsä Pälkäneellä viime lokakuussa. Reilun puolen vuoden aikana hän on jo päässyt hyvin sisälle Pälkäneen asioihin. Työ on monipuolista, sillä jätevesiasioiden lisäksi häntä työllistävät etenkin Tavaseen liittyvät asiat, ympäristön roskaamisasiat, ympäristöluvat, naapurikiistat sekä maa-aineksiin ja eläinsuojiin liittyvät luvat.

– Työskentelin ennen Pälkänettä Vantaalla, jossa jo ympäristökeskuksessa oli yksistään enemmän väkeä kuin Pälkäneen kunnantalolla yhteensä. Toimintakulttuuri on siis hyvin erilainen, mutta olen viihtynyt hyvin, vaikka työ onkin ajoittain melko raskasta. Vastaan monesta päätöksestä yksin, joten työn aloittamisen jälkeen olen saanut selvitellä asioita aika paljon.

Yksi tällaisista asioista on jo reilut parikymmentä vuotta jatkunut Tavase-vääntö.

– Tavase-papereita on mappikaupalla kirjahyllyssäni ja arkistossa toki vielä hirmuinen määrä lisää, Kokko kertoo.

Pääaineenaan ympäristötekniikkaa opiskellut Kokko valmistui Tampereen teknillisestä yliopistosta vuonna 2017. Kunta-alalle Kokko päätyi sattumalta, kun Vantaalla avautui viransijaisuus ympäristökeskuksessa. Vantaalta Kokko tuli Pälkäneelle, kun virka hänelle kunnassa avautui.

TERVE!

Tämä sisältö on lehden tilaajille.
Tutustu 5 viikkoa vain 1,90 €.