Kirjosieppo paljastaa rosvoille pesänsä sijainnin liiallisella huutamisellaan

Kirjosieppo on moniavioinen,  koiras voi houkutella pesintäpuuhiin muutaman naaraan.

Kirjosieppo on tutuimpia pihapiirin lintuja. Se on aito kolopesijä, joka tarvitsee pesintätouhuihinsa kunnollisen kolon.  Nykyisin kirjosiepot ottavat helposti käyttöönsä sopivat pöntöt ja ovat joskus melko aggressiivisia niitä tutkiessaan.

Ennen nekin joutuivat käyttämään luonnonkoloja jos sattuivat sellaisen löytämään. Pönttökampanjoiden ansiosta kirjosiepoille riittää nyt pesäpaikkoja.  Tietysti täytyy muistaa, että pönttöjä täytyy uusia tai korjata säännöllisesti.

Talvehtivat tiaiset etsivät ja valtaavat itselleen pesäpaikan usein jo ennen kirjosieppojen tuloa. Tämä aiheuttaa usein kinastelua muiden lajien kanssa. Joskus yhteenotot voivat olla melko rajujakin ennen kuin toinen antaa periksi,  myös kirjosieppokoiraat  taistelevat keskenään hyvistä pesäpaikoista ja taistelu voi päättyä kohtalokkaasti.

Kirjosieppo huutaa, jos lähestyt

Kun monet muut lajit ovat pesäpaikan luona hiljaisia ja varovaisia kirjosieppo huutaa ja varoittaa täysin palkein kun lähestyt sen pesäpönttöä.

Täten se myös paljastaa turhan helposti pesäpaikan sijainnin erilaisille rosvoille. Ainakin kärppä ja näätä ovat oppineet seuraamaan kirjosiepon äänekästä varoitusääntä, sitten käpälä lentoaukosta sisään ja munat  tai poikaset parempiin suihin.  Siinä ei kirjosiepon hätäily auta yhtään.

Vielä 1940-luvulla kirjosiepon nimenä oli mustankirjava paarmalintu. Samoin harmaasiepon nimenä oli harmaankirjava paarmalintu.  Paarmalintu kuvastaakin aika hyvin näiden käyttäytymistä. Linnut syöksyvät nopeasti hyönteisten perään ja sitten takaisin tähystysoksalle.

Tekopökkelöitä kololinnuille

Pöntötyskokeiden mukaan kirjosiepot saadaan myös asettumaan aika nopeasti uusille alueille, joilla ennestään ei ole ollut sopivia koloja niiden asuttaviksi.

Tämä kertoo  myös vääränlaisesta metsänhoidosta, jossa lahopuut ja kolopuut ovat hävinneet.  Onneksi ja  toivottavasti nykyisissä harvennushakkuissa jätetään kolopuut pystyyn ja tehdään samalla uusia ”tekopökkelöitä” kololintujenkin tarpeisiin.

Kirjosieppo on yksi runsaimmin rengastettuja lintujamme. Vuonna 2017 rengastettiin reilut 10 000 yksilöä,  huippuvuosina 1975–1980 kirjosieppoja rengastettiin vuosittain yli 20 000 lintua.  Löytöjen mukaan kirjosiepot viettävät talvea laajalla alueella Keski-Afrikassa.

Vanhimmat yksilöt ovat olleet 8–11-vuotiaita, siis melko hyvä ikä pienelle linnulle.  Muuttomatkaa on suomalaiselle yksilölle kertynyt yli 7000 kilometriä.

TERVE!

Tämä sisältö on lehden tilaajille.
SHL DIGI tutustumistarjous 8 viikkoa 3,90 €.