Mymmeli

Menneitä aikoja veden päällä

Osui käteen paikallinen puhelinluettelo vuodelta 1975. No sitähän piti ruveta syynäilemään. Tuolloin ei ollut vielä keksitty minkään sortin kännyköitä, joten monilla kesäasukkaillakin oli lankapuhelin. Muutenkin huomasi, miten paljon asiat ovat vuosikymmenten mittaan muuttuneet. Ennen oli joka kylässä postitoimisto, nyt ei edes kirkonkylässä. Myös pankit kuuluivat taajamakuvaan.

Puhelinluettelossa aika usein mainittiin ammatti nimen yhteydessä. Maanviljelijöitä oli varmaan paljon enemmän kuin nykyään ja kauppiaita joka kylässä. Yksi erikoisuus sattui silmään Kuohijoen kohdalla: kahden miehen ammatiksi oli merkitty laivuri. Laivuri!? Se pani miettimään. No toisaalta, jos oli vaikka kuusikymppinen tuolloin, niin onhan laivoja liikkunut näilläkin vesin työhistorian aikana.

Löytyi Kukkian Lehti vuodelta 2008 ja sieltä laaja kirjoitus ”Höyrylaivoja kauniilla Kukkialla”. Noin sata vuotta sitten oli liikenne tällä järvellä vilkasta. Puutavara kulki vesitse. Riihimäen rusthollari hankki 1890 ensimmäisen rautarunkoisen URHON, jolla kuskattiin maitoakin Holjansillan ja Rautajärven meijereihin. Rautajärven meijerin perustaja oli kirjallisuudestakin tunnettu Kalle Antinpoika, jonka kuolemasta tulee 22.11. jo sata vuotta. Tuo laitos taisi toimia vielä 1990-luvulla. Kun taas Holjansillan meijerin sijalle tuli sittemmin sahalaitos.

Sydän-Hämeessä on toki muualla ollut isommat vesiväylät ja laivaliikenteet. On Längelmävesikin eri suuruusluokkaa kuin tämä Kukkiamme. Silmissä on yhä kuva siitä, kun matkustajalaivoja liikkui Kaivannon kanavan kautta Valkeakosken ja Hämeenlinnan suuntaan. Kohtalaisen kokoisia höyrylaivoja meidänkin järvellä muinoin esiintyi. KOSKI, WUOLLE, HAUHO I, MENO, VIHAVUOSI II /12, SAIRIO II, ja PORRASKOSKI olivat yli kymmenen metriä pitkiä ja kolmisen metriä leveitä. Varmaan jonnekin kaksikymmenluvulle saakka henkilöliikennettäkin riitti.

Olisi kiva tietää, milloin Pälkäneveden rannalla sijaitsevasta Kankahuven laiva-ja venesatamasta on ollut liikenne vielä vilkasta. Muistui mieleen, että 1980-luvulla Aitoossa ”asui” jonkin aikaa matkustajalaiva, jonka kyydissä teimme retken Pälkäneveden ja Mallasveden kautta Hauholle. Mitenkähän laivaliikenteen loppuminen on vaikuttanut veden laatuun? No, moottoriveneitä yhä on. Millaisia ovat Valkeakosken alapuolen vedet nykyään, ei ole tullut noita haistelluksi. Mutta jatkossa on kaikkialla suuri huoli vesistöjen puhtaudesta, maailmanlaajuisesti ja korkealla tasolla. Eivätkös jopa USA:n Mike Pompeo ja Venäjän Sergei Lavrov hiljattain Suomen Lapissa ihan pikkasen tämänkin sortin asioita käsitelleet.

Mymmeli

TERVE!

Tämä sisältö on lehden tilaajille.
Tutustu 5 viikkoa vain 1,90 €.