Avoimien kirjahyllyjen päivänä pääsee tutustumaan pappilan kirja-aarteisiin

Jari Kemppaisen suurin kirjahylly peittää puolitoista seinää työhuoneesta. Sen hyllyissä on arviolta 3000 teosta.

Pälkäneen pappilan ovella pienelle pöydälle on poimittu pari ajankohtaista, mielenkiintoista kirjaa. Kesän korvalla esillä on Luopioisissakin pappina toimineen Tomi Karttusen toimittama juhlakirja piispa Matti Revosta. Toinen on pari sataa vuotta vanhempi rukouskirja.

– Tästä löytyy muun muassa rukous itsensä huojentamiseen – eli pissalla käymiseen, kirkkoherra Jari Kemppainen esittelee teosta, jossa on rukousohjeet jokseenkin jokaiseen arkiaskareeseen sukan pukemisesta alkaen.

Vanha rukouskirja kuuluu pappilan vanhoihin kirja-aarteisiin, joille Kemppaisella on oma hylly salissa. Sarjakuvat, taide- ja kuvakirjat, dekkarit, vanhoja autoja käsittelevät tietokirjat ja muu viihteellisempi lukemisto löytyy omalta puolelta.

Suurin on työhuoneesta puolitoista seinää peittävä kirjahylly. Sen tuhannet teokset Kemppainen kävi taannoin kirja kirjalta läpi.

– Lattia vietti ennen seinään päin, mutta sitten talo on ilmeisesti elänyt sen verran, että hylly alkoi uhkaavasti kallistua.

Kirjat pinottiin lattialle, ja uudelleen tuettuun hyllyyn palasivat vain ne, joilla Kemppainen uskoo olevan edelleen käyttöä. Poistoon lajitellut kirjat päätyivät vinttiin ja varastoon, sillä kirjoista on vaikea luopua.

– Sitä voisi kuvitella, että antikvariaatit ilahtuvat, kun sinne vie laatikollisen kirjoja. Mutta eivät ne ota, vaikka ilmaiseksi antaisi, jos seassa ei ole arvokirjoja.

 

Kirkko opetti suomalaiset lukemaan

Pappilan vanhat kirja-aarteet ovat salin hyllyssä.

Pappilan kirjahyllyihin pääsee tutustumaan 16. kesäkuuta, kun Pälkäneellä vietetään Avoimet kirjahyllyt -tapahtumaa. Reilut parikymmentä pälkäneläiskotia avaa silloin ovensa neljäksi tunniksi.

Kirkkoherra Kemppainen kuuluu tapahtuman takana olevaan Lukutaidon vuoden työryhmään. Juhlavuoden juuret juontavat pappilaan, sillä Pälkäneen seurakunta tilasi 300 vuotta sitten paikkakunnalle saapuneelta kirjanpainajalta katekismuksen. Daniel Medelplan veisti painolaatat puusta, koska isovihan hävittämässä maalaispitäjässä ei ollut muuta saatavissa.

Katekismus opetti sekä lukemaan että kristinuskon pääkohdat suomeksi.

– Martti Lutherin ideana oli opettaa ihmiset tuntemaan omalla äidinkielellä autuutensa perustan, Kemppainen sanoo.

Lutherin aatteet vajaat 500 vuotta sitten Suomeen tuonut Mikael Agricola tunnetaan kirjakielen isänä, sillä hänen katekismuksensa oli ensimmäinen suomenkielinen kirja. Sen lisäksi Agricola kirjoitti suuren määrän muuta kirjallisuutta. Kalentereiden avulla hän antoi neuvoja uskon harjoittamisen lisäksi myös arkielämään. Vuotuisissa ajantiedoissa kerrottiin muun muassa maataloudesta: mitä mihinkin aikaan piti tehdä.

Kirkko vastasi jo ennen uskonpuhdistusta sivistyksestä ja lukutaidon opetuksesta.

– Silloin käytiin katedraalikoulua ja fiksummat jatkoivat yliopistoon. Sivistystyö on aina ollut kirkolle tärkeää: sanan julistamisen rinnalla on haluttu opettaa kansaa.

 

Valtaosa kirjoista löytynyt antikvariaateista

Viihteellisempi lukeminen löytyy pappilan ”omalta puolelta”.

Uudet tiedot ja aatteet rantautuivat maalaispaikkakunnille pappiloiden kautta.

– Papit edustivat lääkäreiden ja kunnan viskaalien ohessa sen ajan sivistyneistöä. Pappilan inventaarioissa laaditut kirjaluettelot kertovat, että pappilassa on aina ollut paljon kirjoja, Jari Kemppainen sanoo.

Vanhat kirja-aarteet eivät kuitenkaan ole siirtyneet kirkkoherralta toiselle, vaan jokainen on täyttänyt hyllyt omillaan. Kemppaisen kirjakokoelmat ovat karttuneet pääasiassa antikvariaateista.

– Innostuin opiskeluaikoina kirjoista. Tein Hyvinkäältäkin päiväretkiä Helsinkiin ja kiertelin antikvariaateissa. Suurimman osan kirjoistani olen hankkinut muutamalla markalla tai eurolla.

Kemppainen sai opiskeluaikoinaan hyvän ohjeen yliopiston opettajalta, joka sanoi, että kunnon papilla on hyvä kirjasto. Ammattiin liittyvän teologisen kirjallisuuden lisäksi Kemppainen on keräillyt historiaa.

– Olen aina hankkinut asuinpaikkakuntani historiaa. Pälkäneen historian ostin heti kun minut valittiin tänne, ja nyt pappilan Pälkäne-kokoelma alkaa olla kattavampi kuin kirjastossa.

Suomen ja paikallisen historian lisäksi Kemppaista kiinnostaa henkilöhistoria.

– Elämäkerrat ovat usein hyvin kirjoitettuja ja helppolukuisia. Toisinaan ne vievät mukanaan niin, että tulee valvottua yö kirjan parissa.

 

Aina kesken monta kirjaa

1700–1800-luvun vanhoista kirjoista osa on arvokkaita. ”Näistä voivat lapset joskus saada rahaa”, Kemppainen sanoo.

Pappilan hyllyissä on arviolta viitisen tuhatta kirjaa.

– Ongelmana on se, että kirjat eivät ole kovin hyvässä järjestyksessä. Tiedän, että minulla on joku kirja, mutta sen löytäminen ei ole aina helppoa.

Läheskään kaikkia kirjojaan Kemppainen ei ole lukenut.

– Mutta jokaista olen lukenut ainakin jonkin verran, ja palaan niiden pariin, jos tarvetta on. Muun muassa muutamissa historiateoksissa riittää aina uudelleen ammennettavaa. Myös joistain hyvin kirjoitetuista teologisista kirjoista on tullut tärkeitä.

Kirjat ovat apuna muun muassa puheita kirjoitettaessa.

– Tarkistelen taustoja, jotta faktat olisivat kohdallaan.

Kemppaisella on samaan aikaan työn alla monta kirjaa, ja kirjat kuuluvat olennaisena osana päivärutiineihin.

– Reissuun on aina varattava luettavaa ja iltapäivänokosille mennessäni luen ensin vähän.

Uutiset Kemppainen silmäilee pääosin netistä.

– Uutisvirta on nykyisin niin valtava, että vilkaisen ne koneelta. Toki paperilehti on mukava aamupalapöydässä, ja nettiartikkelitkin tulostan mieluummin paperille.

Pappi pääsee näkemään kodeissa monenlaisia kirjahyllyjä. Aiemmin kirjahylly oli sivistyskodin merkki. Kalliita tietosanakirjasarjoja hankittiin osamaksulla, ja uusi osa ilmestyi kerran vuodessa.

– Vähintään Tiedon portaat piti olla, Jari Kemppainen muistelee.

Nykyisin faktat googletetaan ja hyllyt ovat täyttyneet muistoesineistä ja palkinnoista.

Kemppaisen kirjaharrastus tunnetaan kylillä, ja siksi hänelle tarjotaan vanhoja kirjoja. Vihki- tai perheraamatuilla on kuitenkin lähinnä tunnearvoa niiden omistajalle.

– Mutta 1700–1800-luvun kirjoilla alkaa jo olla arvoa. Salin kirjoista lapset voivat joskus saada vähän rahaakin, Kemppainen sanoo.

 

Aku Ankka innosti lukemaan

Jari Kemppaisen hyllystä löytyy muun muassa aapinen, jonka kanssa hän opetteli aikanaan lukemaan.

Jari Kemppainen innostui lukemisesta samaan tapaan kuin pari suomalaissukupolvea.

– Minulle tuli syntymästäni saakka Aku Ankka. Ensi kosketus lukemiseen tuli sen parissa. Erityisen rakkaita ovat Carl Barksin klassikkotarinat, joiden pariin palaan edelleenkin silloin tällöin. Esimerkiksi Vanhan linnan salaisuus -jatkokertomus tuntui lapsena todella jännittävältä.

Kemppaisen hyllystä löytyvät Aku Ankan 1950–1970-lukujen näköispainokset sekä Hanhiemon Satuaarre ja Iloinen lipas, jotka hän muistaa melkein ulkoa.

– Niitä on aikanaan luettu minulle, sitten olen lukenut niitä itse ja myöhemmin omille lapsilleni. Innostuin aikanaan myös Asterixista ja Lucky Lukesta. Ensimmäinen kirjalahja taisi olla ekaluokkalaisena saamani Viisikko aarresaarella. Viisikon lisäksi luin läpi Kolme etsivää -sarjan.

Lapsuuden kodissa luettiin paljon, ja vanhemmat kuuluivat kirjakerhoon

– Minäkin luin joitain kuukauden kirjoja. Isä oli poliisi, ja Poliisi kertoo -kirjoissa oli hurjia poliisitarinoita.

Kodin hyllyä tärkeämmäksi tuli kuitenkin kansakoululla sijainnut kirjasto.

– Siellä käytiin ahkerasti kavereiden kanssa. Eikä haitannut, vaikka kirjastokortti olisi unohtunut kotiin, sillä sen numero oli niin helppo: 2222. Kirjastolla sai myös kuunnella lp-levyjä kuulokkeilla, Kemppainen muistelee.

 

Paikallishistoriaa ja yllätyksiä

Pappilan ovelle on nostettu esiin pari ajankohtaista kirjaa.

Sunnuntaina 16.6. vietettävässä Avoimet kirjahyllyt -tapahtumassa pappilan kirjahyllyt tarjoavat mielenkiintoisia löydöksiä etenkin historiasta ja teologiasta kiinnostuneille.

– Varmasti joukossa on yllätyksiäkin, Jari Kemppainen uskoo.

Lomapäivää hyllyjen äärellä viettävä kirkkoherra lupaa poimia vieraille esiin joitain itselleen tärkeitä kirjoja.

Partiolaiset kauppaavat tapahtuman ajan pappilan pihalla lettuja. Kirjatapahtuman lisäksi pappilassa järjestetään kesällä perinteiset seurat.

 

 

Daniel Medelplan piirros Ilmari Vainio

Medelplanin puuaapinen

Pälkäneen papit tilasivat 300 vuotta sitten paikkakunnalle päätyneeltä kirjanpainajalta aapiskatekismuksen, koska isovihan aikaan miehitetyssä maassa ei ollut kirjoja, joilla opettaa seurakuntalaisille uskon perusteita.

Maan kirjapainot ja niiden koneet oli siirretty sodan jaloista Ruotsiin, joten Daniel Medelplan turvautui vanhaan menetelmään ja veisti painolaatat puusta. Pienten fraktuurakirjainten veistäminen peilikuvana vaati suurta kädentaitoa.

Painolaattojen lisäksi myös painopaperi ja -väri oli tehtävä itse, sillä Kostianvirran taistelun jälkeen hävitetyssä pitäjässä oli pula kaikesta. Painamista varten Medelplan saattoi tehdä pienen prässin.

Puulaatalla painettiin arviolta 100–200 aapiskatekismusta, jonka alkulehdillä opetettiin kirjaimet ja sitten kristinuskon ydinkohdat.

Allan Frilanderin Kukkolan Medelplan-museolla painaman puuaapisen kansilehti.

Pälkäneen puuaapinen oli ainoa isovihan aikaan Suomessa painettu kirja, ja se nostettiin jälkikäteen eräänlaiseksi lukutaidon ja sivistyksen symboliksi: silloinkin kun kaikesta oli pulaa, Pälkäneellä katsottiin tulevaisuuteen ja opetettiin savupirttien nauriinviljelijätkin lukemaan.

Puuaapinen oli arviolta 28-sivuinen, painoarkeista yhteen sidottu pieni vihkonen. On epätodennäköistä, että siitä olisi säilynyt yhtään kappaletta nykypäiviin, sillä heikosta lumppupaperista tehdyt kirjat kuluivat käytössä loppuun.

Viimeinen tunnettu Medelplanin puuaapinen tallennettiin turvallisimpaan mahdolliseen paikkaan Turun akatemian kirjastoon. Se kuitenkin tuhoutui vuonna 1827 Turun palossa. Medelplanin painolaattoja on aika-ajoin etsitty pälkäneläisvinteiltä ja aitoista, mutta myös ne ovat saattaneet jo tuhoutua.

Pälkäneen lukutaidon vuosi juhlistaa 300 vuotta sitten painettua Medelplanin puuaapista monenlaisin tapahtumin.

 

 

Avoimet kirjahyllyt -tapahtuma sunnuntaina 16.6. klo 11–15

Lukutaidon vuoden kesätapahtumassa pääsee kiertämään pälkäneläiskotien kirjahyllyjen äärellä. Täydellinen kohdeluettelo löytyy tapahtuman Facebook-sivulta.

Rauni Yrjölä Seitsyentie 18, Myttäälä Runsaasti historiallisia kirjoja ja koskettavia elämäkertoja monessa kirjahyllyssä.
Paul ja Rauni Tiililä Kuusitie 4, Onkkaala Vanhan ajan herrainhuoneen kirjastossa muun muassa nahkaselkäisiä tietokirjasarjoja yli sadan vuoden takaa, paljon elämäkertoja, historiaa ja Suomen sotia. Erikseen hyllyt ulkomaalaiselle kaunokirjallisuudelle ja Suomen hylly, vanhaa ja uutta. Joitakin vanhoja ensipainoksia, luontokirjoja, taidelehtiä yms.
Arja Alkman Kokkomäentie 70, Mälkilä Kirjoja on eri aloilta, mm. historia, klassikkoromaanit, kotiseutu, musiikki, elokuvat, teologia, dekkarit (Simenon, Christie), ruoka, puutarha, käsityöt.
Päivi Heinonen Sappeentie 701, Sappee Eteisessä kaunoa, feminismiä, kotiseutua ja koulukirjoja, olohuoneessa sarjakuvia, sosialismia, runoja ja lastenkirjoja, keittiössä elämänohjeita ja keittokirjoja, vaatehuonessa päiväkirjoja ja wc:ssä vitsejä ja erotiikkaa
Elina ja Aimo Kokkola Joensuuntie 60, Laitikkala Viihdemaailman elämäkertoja, tietokirjoja, historiaa.
Pirjo ja Seppo Lahtinen Perkiöntie 32, Myttäälä Hengellisiä ja teologisia kirjoja, yrtti-, luonto-, kädentaitokirjoja, romaaneja ja runokirjoja.
Arja Kokkola-Ahava ja Jyrki Ahava Kaitamontie 412, Kaitamo Kahden suvun ja neljän sukupolven kirjahylly. Monipuolisesta valikoimasta nostetaan esiin merkittäviä naiskirjailijoita.
Hanna-Liisa ja Arjo Anttila Pappilantie 73, Onkkaala Yläparvessa Anttilan talosta kotoisin olevan Aino Pälsin ja Sakari Pälsin kirjoja, Mika Waltaria, talon vanhoja kirjoja. Uutta ja vanhaa aikuisten ja lasten kirjallisuutta. Erillinen tekniikan kirjojen hylly.
Jari Kemppainen Pappilantie 29, Onkkaala Vanhoja kirjoja 1700-1800-luvulta, teologisia kirjoja, paljon paikallishistoriaa
Marketta Vaismaa Onkkaalantie 89, Onkkaala Sekä suomalaista että ulkomaalaista kaunokirjallisuutta; proosaa ja lyriikkaa. Kirjallisuus ja elokuva-alan teoksia. Lasten hyllyssä paljon mm. Mauri Kunnasta.
Mari ja Eero Laesterä Onkkaalantie 91, Onkkaala Kirjahylly on sekalainen kokoelma jotain uutta ja jotain vanhaa, jotain sinistä ja jotain lainattua… (ei mitään tiettyä aikaa, ajanjaksoa tai kirjailijan koottuja)
Teemu Pusa ja Minna Rauas Kankilantie 2, Onkkaala Täydellinen Aku Ankan taskukirjakokoelma ykkösestä uusimpaan
Leena ja Tapio Korppoo Mallasvedentie 9, Onkkaala Tapio esittelee Pälkäneeseen liittyvää sotahistoriallista kirjallisuutta ja Leena Karjalan kannasta ja evakkokokemuksia käsitteleviä teoksia.
Päivi Kosonen Keskitie 8, Luopioinen Kokoan kirjahyllyyn kattauksen erilaisista kirjoista, lastenkirjoista klassikoihin, joita voin sitten esitellä tarkemmin.
Aitoon varasto, Kirjasto Vakkomäentie 3, Aitoo Kirjaston varastossa on kaikenlaisia vanhoja tai melko vanhoja kirjaston kirjoja. Lainaaminen varastosta onnistuu, jos mukana on kirjastokortti.
Jyri Kankila Kankilantie 14, Onkkaala Esiin poimittu muun muassa historiaa, filateliaa, eurooppalaisen kulttuurin perusteoksia, joitain erikoisia lehtiä sekä sukulaisten kirjoittamia ja sukulaisista kirjoitettuja kirjoja.
Medelplan-museo Medelplanintie 45, Kukkola Vanhoja kukkoaapisia ja aapisiin liittyvää kirjallisuutta, Daniel Medelplania käsitteleviä teoksia.
Nuijantalon kahvila Onkkaalantie 102, Onkkaala Esillä keitto- ja yrttikirjoja, joitakin hyvin vanhoja.
Puutikkalan puoti Puutikkalanraitti 87, Puutikkala Kodin hyllyssä klassikoita, kaunokirjallisuutta, dekkareita, filosofiaa, psykologiaa, historiaa, taidekirjoja ja runoja. Kaupan vaihtohyllystä voi ottaa mukaansa kesälukemista ja tuoda jo luettuja kirjoja kiertoon.
Marja-Liisa Suomalainen Muikkutie 2, Onkkaala Esillä mm. vaelluskirjoja, psykologiaoppaita, keittokirjoja ja muutamia suosikkiklassikoita
Pöllölä Vohlisaarentie 5, Luopioinen Historiaa, dekkareita, klassikkoja,…

Kommentoi

Sinun tulee olla kirjautunut kirjoittaaksesi kommentin.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?