”Nuorena suunnistin vain sen, mitä oli pakko” – Ahon perhe nauttii tänä vuonna Jukolasta koko perheellä

Pälkäneläiset Anna-Maija ja Jarmo Aho ovat yhteensä suunnistaneet jo yli kolmekymmentä Jukolan tai Venlojen viestiä. Tänä vuonna innokkaan suunnistusperheen nuorimmainenkin pääsee osallistumaan virallisesti koitokseen.

Suunnistuskärpänen puri Ahon pariskuntaa vasta aikuisiällä. Kaksikko on aina ollut liikunnallinen ja lasten harrastus on nyt vienyt vanhemmatkin mennessään.

– Nuorena suunnistin vain sen, mitä koulussa oli pakko. Niillä opeilla en tällä hetkellä suunnistaisi varmaan metriäkään, naurahtaa Anna-Maija Aho.

– Omilta lapsilta olen oppinut nykyaikaisen tavan suunnistaa, hän jatkaa.

Kilpailuihinkin vanhemmat seurasivat jälkikasvunsa jalanjäljissä.

– Kun lapset alkoivat käydä kisoissa, tuli ilmoittauduttua itsekin mukaan, kertoo Jarmo Aho.

– Nykyään lapset ovat niin isoja, että eivät enää tarvitse huoltajaa, ja kun osallistuu itsekin, on hyvä syy lähteä kisoihin, kertoo Anna-Maija Aho, joka aiemmin toimi kisareissuilla pääosin kuskina.

Anna-Maija ja Jarmo Aho suunnistavat Jukolassa Luja-Lukon joukkueissa.

Vaikka Jukolan viestejä on Ahon perheessä nähty jo monia, tuo naapurikunnassa järjestettävä tapahtuma kokemukseen jotain uutta. Anna-Maija ilmoittautui ensimmäistä kertaa talkoilemaan tapahtumaan, ja oman suorituksen jälkeen onkin vuorossa hommia vaihtotoimitsijana. Myös kotimatkan lyhyys on yksi tämän vuoden suuri etu.

–Usein, kun olemme kaikki valvoneet ja seuranneet koko yön viestiä, on kotimatka ollut aikamoista pilkkimistä. Siitä ei ole huolta tällä kertaa, Anna-Maija Aho iloitsee.

Ensimmäiset Jukolan viestit menivät suoritukseen keskittyen.

– Alkuun tuli käytyä vain nopeasti siellä kisapaikalla. Nyt kun on perhe mukana, Jukolaan lähdetään lauantaina ja ollaan teltoissa yötä. Nautitaan koko rahan edestä, kertoo Jarmo Aho.

Luja-Lukon joukkueilla tähtäimessä eivät siinnä kärkisijat, vaan tavoitteena on oma hyvä suoritus ja mahdollisimman monta onnistunutta rastiväliä.

– Se, että suoritus on hyväksytty, tuntuu hienolta. Tekee välillä mieli kapsahtaa toimitsijan kaulaan, kun maalissa sanotaan, että suoritus on ok, naurahtaa Anna-Maija Aho.

Ahon pariskunta suosittelee suunnistusta ja Jukolaa kaikille.

Suunnistus on matalan kynnyksen harrastus. Jos sauvakävely tuolla maanteillä tuntuu tylsältä, niin suunnistaessa liikkumisella on enemmän merkitystä. Lähiseuduilla on iltarasteja melkein joka ilta, vinkkaa Anna-Maija Aho.

– Tätä voi harrastaa monella tasolla. Juoksu- tai hiihtokisassa mitataan, kuka on nopein, mutta tässä voi välillä vähän kävellä, kunhan menee rastilta toiselle suoraan. Onnistumisen elämyksiä tulee, vaikka tuloslistassa ei aina olisi kovin korkealla, kehuu Jarmo Aho.

Kommentoi

Sinun tulee olla kirjautunut kirjoittaaksesi kommentin.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?