Parantavia lähteitä ja uhripuita – pyhät luonnonpaikat kuuluvat olennaisena osana myös monen pälkäneläiskylän ja -talon vaiheisiin

Korkeisvuori. Kuva: Mikael Saarnisto

Suomalainen kansanperinne tuntee lukuisia pyhiä paikkoja: yksittäisiä pyhiä puita, hiisejä eli pyhiä metsiköitä, kiviä, mäkiä, saaria, kallioita ja lähteitä.

Pyhiä luonnonpaikkoja löytyy paljon myös Pälkäneen ja Luopioisten seudulta. Esimerkiksi Kirvun kylässä on ollut Kirvunlinnan lähde, jonka vedellä sanotaan olleen parantava vaikutus. Pälkäneellä sammaslähteitä on ollut Kirvun vuoren lisäksi myös Unnaanmäellä ja Myttäälässä Perkiön vuorella. Luopioisten Mikkelinmäellä taas kerrotaan olevan uhrilähde, joka on nykyisin vinttikaivolla peitetty. Laipanmaassa sijaitseva Tulivuori on puolestaan ollut helavalkeiden pitopaikka. Pälkäneen ja Sahalahden rajamaastossa puolestaan sijaitsee Tomminlähde, joka on perimätiedon mukaan metsänjumalan uhrilähde.

Kansanuskon pyhiä paikkoja yhdistää kansanomainen käsitys niiden pyhyydestä ja kohtalonyhteydestä ihmisten elämään. Paikoissa on ajateltu olevan tuonpuoleista voimaa, ”väkeä”. Ihmiset pyrkivät yhteyteen tuon voiman kanssa esimerkiksi uhrilahjoja tuomalla. Nämä paikat eivät kuulu vain kaukaiseen muinaisuuteen, vaan kansa on tuntenut tällaisia kohteita vielä paikoin 1900–luvulla. Esimerkiksi yksittäisiä tietoja uhripuista ja parannuslähteistä on vielä 1950–luvulta.

Perimätiedon tuntemat pyhät paikat yhdistyvät aina tietyn suvun, talon tai kyläyhteisön historiaan ja elettyihin elämiin. Muuttoliikkeen ja kaupungistumisen ravistellessa Suomea näiden maaseudun paikkojen tunteminen ja niihin liittyvän korvaamattoman arvokkaan perimätiedon säilyttäminen voivat tarjota yhdistävän siteen omalle alkuperäiselle synnyinseudulle.

– Peltoviljelyalueella läntisessä Suomessa uhripuu edusti taloa ja maanhaltijaa. Kaskikulttuurin Itä-Suomessa uhripuu kytkeytyi talon sijasta sukuun. Vanhan asuinsijan uhripuun kuolema enteilee suvun sammumista, vaikka suku onkin muuttanut muualle ja asuinpaikka on vieraan suvun omistuksessa. On kiehtovaa ajatella, että niin monen suomalaisen juuret vievät maalaistalon pihapiiriin, jossa on kasvanut talonväen kunnioittama pyhä puu, Anssi Alhonen Taivaannaula ry:stä toteaa.

Keräsimme vanhaa perinnetietoa Pälkäneen pyhistä luonnonpaikoista. Tiedot on koonnut suomalaisen perinnekulttuurin ja henkisen perinteen säilyttämistä ja elävänä pitämistä ajava Taivaannaula ry. Perimätiedot ovat Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran (SKS) arkistoista tai Museoviraston muinaisjäännösrekisteristä, ellei toisin mainita.

Listaus ei suinkaan ole kattava, joten kuulemme mielellämme tarinoita tai tietoa Pälkäneen muista kansanperinteen tuntemista luonnonpaikoista! Lähetä siis meille tietosi tai tarinasi  osoitteeseen toimitus@shl.fi.

 

Pälkäneen Korkeisvuoret. Kartta: Maanmittauslaitos

Korkeisvuori

Pälkäneellä on kaksi Korkeisvuorta, Aitoossa ja Luikalassa. Korkeisvuoret sijaitsevat noin kahdeksan kilometrin päässä toisistaan. Niiden puoliväliin jää Pyhänpohtianniemi. Korkeisvuorista uhrilehtona on todennäköisemmin ollut vuorista suurempi.

”…Korkeisvuori, jonka luona helajaa poltetaan. Siinä on ennen ollut muinaissuomalaisten pyhä uhrilehto. Toinen sellainen mainitaan Töyräniemen niemellä ”Pyhänpohtia”. SKS, Pälkäne 1914

 

Pyhänpohtianniemi. Kartta: Maanmittauslaitos

Pyhänpohtianniemi

Pyhänpohtianniemi löytyy läheltä Pälkäneen Taurialan Töyräniemeä. Niemessä on mäkistä maastoa, mutta missä valkeita on poltettu? Luultavasti korkeimmalla kalliolla, josta on ollut näkymä vieressä avautuvalle Jouttesselälle.

Kirvun kylä. Kartta: Maanmittauslaitos

Kirvunlinnan lähde

Kirvunlinna sijaitsee Pälkäneen Kirvun kylässä.

”Uhrilähteistä en ole kuullut. Pälkäneen pitäjässä Kirvun kylässä olen kuullut olevan korkealla kalliolla lähteen, jonka vedessä sanottiin olleen parantavan vaikutuksen. Lähdettä nimitettiin “Linnalähteeksi.” SKS, Sortavala 1937

”Jo ennen näitä oli Pälkäneellä ”Kirvunlinna” samannimisessä kylässä. Siinä paikkakuntalaiset ovat etsineet suojaa novgorodilaisheimoja vastaan. Sen päällä on lähde, jonka vesi ”parantaa yskän ja sampaan.” SKS, Pälkäne 1914

”Kirvun kylässä olevalla Linnavuorella on vuoren päällä lähde. Kun lapset on sampailla, tulee niiden suu valkoiseksi. Siellä lähteestä piti hakea sillon vettä ja nuppineula panna uhriksi tilalle.” SKS, Asikkala 1936

 

Luopioisten Mikkelinmäki. Kartta: Maanmittauslaitos

Mikkelinmäki

Mikkelinmäki sijaitsee Luopioisissa urheilukentän ja hautausmaan lähistössä. Paikka on Luopioisten kirkonkylässä oleva kallioinen mäki. Mäelle on kuljetettu vanhoja rakennuksia ja se toimii ulkoilmamuseona. Mäellä on perimätiedon mukaan uhrilähde, joka nykyisin on vinttikaivolla peitetty. Kaivo on takimmaisen rakennusrivin pohjoispäässä. Mäellä on myös kivi, jossa on paikalla käyneiden arkeologien mukaan kolme luonnon muovaamalta vaikuttavaa kuppia. Kivi sijaitsee alueelle tulevan polun varressa.

Tomminlähde sijaitsee Isossakorvessa, Sulkajärven läheisyydessä.

Tomminlähde

Lähde sijaitsee Pälkäneen ja Sahalahden rajalla metsässä Isossakorvessa, Sulkajärvestä noin 350 metriä länteen. Perimätiedon mukaan kysymyksessä on metsänjumalan uhrilähde.

 

Tulivuori. Kartta: Maanmittauslaitos

Tulivuori

Tulivuori on kallioinen mäki Haltian takana, Laipan erämaa-alueella. Tulivuori on ollut Luopioisissa helavalkeiden pitopaikka, täällä on roihunnut vielä 1930–luvulla suuret tulet. Paikka on tunnettu aiemmin Kokkovuorena. Vuoren laki on melko tasainen kalliopohjainen alue. Paikalla ei ole näkyvissä mitään rakenteita tai muita merkkejä tulenpidosta.

 

Pälkäneen Kollolan lähde

”Yltasmäen syrjässä, Kollolan metsässä oli lähde, josta sanottiin, että se oli ihmelähde, johon piti panna rahaa uhriksi.” SKS, Asikkala 1936

 

Uhrilehto Pälkäneen Myttäälässä

Uhrilehto sijaitsee Myttäälän koulun pihamaalla, Seitsyeen vievän tien luoteispuolella, noin 500 metriä Mallasveden luoteisrannasta.

Ennen kansakoulun rakentamista on uhrilehdossa ollut seitsemän lähdettä. Lähteet on ajettu täyteen maata, mutta muutamien kohdalta kosteus kohoaa edelleen esille. Pihalla on myös jäljellä kiviä, jotka viittaavat polttokalmistoon.

Pihamaalla kasvoi ennen mänty, joka on perimätiedon mukaan uhripuu. Vuonna 2016 uhrimänty kohtasi loppunsa myrskyn uhrina. Mänty vahingoittui lumimyrskyssä ja siitä repesi osa, joka jäi roikkumaan vaarallisesti puoliksi irrallaan. Koska Myttäälän koululla toimi ryhmäperhepäiväkoti, tuli kiire hälyttää apua, jotta lapset eivät joutuisi vaaraan. Jälkeenpäin männyn kuolema on surettanut ja suututtanut kyläläisiä.

 

Pälkäneen Ukonkivi sijaitsee Puutikkalan keskustassa Isomäen kaakkoispuolella. Kartan piste on Isomäen kohdalla. Kartta: Maanmittauslaitos

Pälkäneen Ukonkivi

Paikka on Puutikkalan kylän keskustassa Isomäen kaakkoispuolella. Rekolan talon pihalla olevan suuren kiven keskellä olevassa halkeamassa on perimätiedon mukaan poltettu kuolleiden vaatteet ja ruumiinoljet. Toisen tarinan mukaan kiven päältä olisi julistettu jumalansanaa, minkä takia kiveä sanotaan myös Ukonkirkoksi tai Ukonsaarnakiveksi.

 

Laitikkalan Unnaanmäen uhrilähde

Unnaanmäen uhrilähde, sammaslähde sijaitsee Laitikkalassa metsäalueen koillislaidassa, koilliseen viettävässä rinteessä, noin 20 metriä viereisen tien kaakkoispuolella.

 

Laitikkalan Ahtialan kuppikivi

Kuppikivi sijaitsee venevalkamaan vievän tien varressa, noin 50 metriä Ahtialan talosta pohjoiseen. Ahtiala sijaitsee Laitikkalassa Valkeakoskelle vievän tien varrella.

Kivi on pyöreähkö, mitoiltaan noin 1,2 x 1 x 0,7 metriä. Se on maakivi, jonka osin rapautuneella yläsivulla on noin 30 kuppia. Aikaisempien tietojen mukaan Ahtialan talon takana on ollut kiviraunio, mutta vuoden 1995 inventoinnissa sitä ei löydetty. Kuppikiven havaittiin vuoden 2015 inventoinnissa olevan entisellään. Se on hieman ahtaassa tilassa ja alttiina vaurioitumiselle, sillä se on aivan varastorakennuksen edustalla venevalkaman tien varrella, vain kuuden metrin päässä rakennuksesta. Sen päälle ja vierelle oli inventointihetkellä varastoitu erilaista tavaraa. Kivi on sammaloitunut, eivätkä kaikki kupit erotu. Kiven viereen kaivettiin pieni lapionpisto, jossa oli aivan sekoittunutta maata ainakin 20 senttimetrin syvyydelle, minkä jälkeen tuli hyvin kovaa, polkeutunutta, maata. Mitään kulttuurikerrosta ei lapionpistossa havaittu.

 

Äimälän Lassilan kuppikivi

Kuppikivi sijaitsee Lassilan talosta noin 100 metriä kaakkoon, aivan Valkeakoskelle vievän Äimälän tien pientareella. Matkaa Mallasveden Ruotsilanselän lounaisrantaan on 350 metriä ja uhrikiven itäpuolella kulkevaan Myllyojaan noin 200 metriä. Kivi on kooltaan noin 2 x 1,5 x 1 metriä, ja sen yläpinnalla on 25 kuppia. Kupit sijaitsevat kiven melko tasaisella, hieman kaltevalla laella, osa tosin kivestä irronneilla lohkareilla. Kivi on merkitty muinaisjäännöskyltillä.

 

TERVE!

Tämä sisältö on lehden tilaajille.
Tutustu 5 viikkoa vain 1,90 €.