Sepe melkein jo muutti meille – sepelkyyhky kaupungistuu kovaa vauhtia

Uljas lento.

Keväällä – ennen kuin lasten trampoliinikausi oli kunnolla alkanut – huomasimme keittiön ikkunaamme vastapäätä olevassa puussa kummallista liikehdintää. Jokin palasi yhä uudestaan puuhun ja lennähteli sieltä pois. Pari päivää siinä äimäilimme, mikä lintu mahtaa olla kyseessä. Kun saimme ensimmäisen kunnollisen näköhavainnon uudesta naapuristamme, vastaus selvisi saman tien: sepelkyyhkyhän se siellä rakentaa pesää.

Sepelkyyhkystä on kovaa vauhtia tulossa kaupunkilintu. Esimerkiksi Tampereella sepelkyyhkyjä pesii jopa keskustan puistoissa.

– Tässä näkyy aika nopeasti tapahtunut sepelkyyhkyn urbanisoituminen, mikä alkoi Suomessa 1990-luvulla. Se ei ole enää ihmisasutuksesta erillään olevan kuusimetsän asukas, Jukka T. Helin Pirkanmaan lintutieteellisestä yhdistyksestä kertoo.

Sepelkyyhky nimettiin nopeasti Sepeksi. Sepen toimia seuratessamme tuli samalla tuttuakin tutummaksi se kumea huhuilu, jota sepelkyyhky pitää. Huhuilu liittyy sepelkyyhkyn soidintamiseen, ja monet sekoittavat äänen pöllön ääntelyyn. Sepelkyyhky nousee soidinlennossa viistosti ylöspäin läiskytellen samalla siipiään. Sitten se liitää alaspäin siivet levällään.

Soidinkisailua, varsinaista lintuliveä, pääsimme siis seuraamaan oikein aitiopaikoilta. Helin kertoo, että pienessä parvessa lentäminen soidinaikaan on melko säännöllistä, vaikkakin sitten näkee paljon myös yksittäisiä pareja soidinlennossa.

– Sepelkyyhkyt ovat parilintuja. Mutta voi olla – kuten aika monella muullakin linnulla – että aina silloin tällöin voidaan käydä vieraissa. Eikä se pelehtijä linnuilla ole aina koiras, vaan naaraskin voi käydä vieraissa, Helin lisää.

Rakennuspuuhissa.

Useampi poikue kesässä

Seurasimme pesän valmistumista suurella mielenkiinnolla, ja yritimme häiritä lintujen pesintää mahdollisimman vähän. Sepelkyyhky tekee hataran risupesänsä yleensä tiheään havupuuhun. Tällainen on myös pihapuumme, jonne pesä rakentui. Ehdimme jo juhlia, että pian pääsemme näkemään sepelkyyhkyjen poikasia.

– Sepelkyyhky munii kaksi munaa. Hautomisaika on 16–18 vuorokautta.  Poikaset pysyvät pesässä 20–35 vuorokautta.  Emot ruokkivat poikasiaan enimmillään puolitoista kuukautta, minkä jälkeen poikaset itsenäistyvät. Poikaset lähtevät pesästä lentokykyisinä, vaikkakin tulevat jo aiemmin pesästä ulos pesäpuun oksille. Sepelkyyhky voi tehdä kolmekin, jopa neljä, poikuetta kesässä. Myöhäisimmät pesinnät ovat yleisesti käynnissä, kun metsästyskausi alkaa 10. elokuuta, Helin toteaa.

Emme lopulta päässeet todistamaan poikasten ensilentoja, sillä sepelkyyhkyt päättivät hylätä pesän jo ennen sitä. Lapsiperheen äänivolyymi taisi lopulta olla liikaa näille urheille pesänrakentajille. Helin huomauttaakin, että sepelkyyhkyt hylkäävät pesänsä helposti.

– Tästä syystä on oltava varovainen, ettei sepelkyyhkyjen pesintää häiritä. Toisaalta saattaa olla, että urbanisoituneet sepelkyyhkyt ovat tässä mielessä rohkeampia. Sepelkyyhkyjen pesinnät onnistuvat kaupungeissa ja ihmisten lähellä paremmin kuin maaseudulla, koska pesimäympäristö on turvallisempaa kuin taajamien ulkopuolella.

 

 

TERVE!

Tämä sisältö on lehden tilaajille.
Tutustu 5 viikkoa vain 1,90 €.