Einar Ilmoni vihdoin Kimmo Pyykkö -taidemuseon tähtenä

Einar Ilmonin taiteessa keskeisiä aiheita ovat henkilökuvat, omakuvat ja varsinkin naiset ja lapset. Ilmonin taidetta on esillä Kangasala-talossa 8.6.–1.9.

Kangasalalaisen Einar Ilmonin (1880–1946) näyttelyä on odotettu ja toivottu Kimmo Pyykkö -taidemuseon ohjelmaan museon toiminnan alusta saakka. Nyt se sitten toteutuu. Taidemuseon kesänäyttely esittelee kahdessa kerroksessa Einar Ilmonin taiteen keskeisimpiä aiheita. Ilmonin teosten rinnalle on ripustettu muutama Helene Schjerfbeckin teos. Näyttely on avoinna 8.6.–1.9.2019.

Oppilas Ilmoni ja opettaja Schjerfbeck

Viisikymmentä Einar Ilmonin teosta saa rinnalleen neljä teosta hänen opettajaltaan Helene Schjerfbeckiltä. Aivan Ilmonin ensimmäisistä näyttelyistä alkaen lehdistö on kiinnittänyt huomiota näiden kahden taiteilijan teosten sukulaisuuteen.

Teoksissa on nähty samankaltaisia teemoja, samantyyppistä maalaustapaa ja onpa molempien taiteilijoiden taidetta kutsuttu sielukkaaksikin. Tärkeintä heille oli kuvata aiheen sisintä olemusta, henkilökuvissakaan päämääränä ei ollut näköisyys, vaan se mitä mallin sisimmästä heijastuu ulos päin.

Einar Ilmonin näyttelyn teemat

Einar Ilmonin taiteessa keskeisiä aiheita ovat henkilökuvat, omakuvat ja varsinkin naiset ja lapset. Näyttelyyn on saatu kolmen omakuvan edustava sarja, joka esittelee hyvin Ilmonin monipuolisuutta henkilökuvaajana. Hänellä oli Kangasalla muutama lapsimalli, joiden piirteitä hän kuvasi useita kertoja. Näyttelyyn on päätynyt maalauksia niin Taavan Akusta kuin Väinö Koskisestakin.

Maisema-aiheita Ilmoni on maalannut niin Kangasalla kuin Suomenlahden saaristossakin, läheisimpiä taiteilijalle lienevät Vesijärven Rikukivien yksinäistä koivua esittävät teokset. Ilmoni kiinnitti erityisesti huomiota maiseman yksityiskohtiin, yksittäisiin puihin tai Vanamon kukkiin, ei niinkään laajoihin näkymiin.

Uskontoon liittyvät teemat olivat Ilmonille tärkeitä. Ristiinnaulittu, Afrikkaan, Ambomaalle päätynyt alttaritaulu on näyttelyssä mukana pienempikokoisena toisintona. Kangasalan seurakunta on ystävällisesti lainannut Huutijärven kappelin alttaritaulun Nainen ristin juurella. Esillä on myös enkeleitä ja hautausmaakuvia.

Näyttelyyn on saatu neljä teosta Helene Schjerfbeckiltä, joka 1900-luvun vaihteessa toimi Ilmonin opettajana Taideyhdistyksen piirustuskoulussa. Schjerfbeck oli vieraillut Kangasalla kesällä 1893 yhdessä Maria Wiikin ja Ada Thilénin kanssa. Tuolta matkalta on säilynyt maalaus Kehtolaulu, joka on saatu näyttelyyn Ilmonin Äiti ja lapsi -kuvan rinnalle.

Näyttelyyn on lainattu teoksia useista valtakunnallisista museoista, säätiöiltä, Kangasalan kaupungilta, Kangasalan seurakunnalta, Kangasalan seudun osuuspankista, Pirkanmaan sairaanhoitopiiriltä ja lukuisista yksityiskokoelmista. Ilman heitä tämä näyttely ei olisi ollut mahdollinen. Näyttelyn on kuratoinut Kimmo Pyykkö -taidemuseon intendentti Soila Kaipiainen. Näyttelyn asiantuntijana on toiminut FM Sisko Nieminen.

Kuka oli Einar Ilmoni?

Einar Ilmoni syntyi 1880 Lappeenrannassa, josta perhe muutti isän työn vuoksi Pohjanmaan kautta Tampereelle ja isän eläköidyttyä vuonna 1900 Kangasalle, johon Ilmonit rakensivat talon Kirkkoharjun rinteelle. Ensimmäinen näyttely Einar Ilmonilla oli 1917 Taidesalonki Bäcksbackalla Helsingissä, jonka jälkeen hän oli mukana näyttelyissä sekä kotimaassa, että ulkomailla. Ainoan ulkomaanmatkansa Ilmoni teki vuonna 1925 Italiaan. Taiteilijan kuoleman jälkeen hänen teoksistaan koottuja näyttelyitä on ollut esillä mm. 1954 Hämeenlinnan taidemuseossa, 1960 Tampereen taidemuseossa, 1965 Kangasalla, nuorisoseurantalo Pirtillä, 1975 Pikkolan koululla, 1980 100-vuotismuistonäyttely Kangasalla, 1981 Taidesalonki Bäcksbackalla, 1997 Hämeenlinnan taidemuseossa ja 2003 Mobiliassa.

Einar Ilmoni: Kangasalan Kirkkoharjulta.

Näyttelyn monipuolinen oheisohjelma

Näyttelyyn liittyy laaja oheisohjelma johdantoluentoineen ja sunnuntaiopastuksineen. Kuukausittain pääsee muun muassa kävelemään oppaan johdolla Einarin jalanjäljissä. Taiteilijan syntymäpäivää vietetään 29.6. Kangasalan Lepokodilla.

Heinäkuussa on luvassa Lasten löytöretkiviikkoihin liittyvät muotokuvamaalaustyöpajat ja keskiviikkoisin kuraattorikierrokset.

Helene Schjerfbeckin syntymäpäivänä ja kuvataiteen päivänä 10.7. maalataan yhdessä Kangasalan Lepokodin ympäristössä. Elokuussa on vuorossa asiantuntijahaastattelut ja -luennot sekä Museoiden ilta 15.8.

Kommentoi

Sinun tulee olla kirjautunut kirjoittaaksesi kommentin.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?