Kangasalan viime vuoden alijäämä painui 1,6 miljoonaan euroon – Kaupunginjohtaja Auvinen lupaa tasapainotustoimia

– Vuodesta 2017 vuoteen 2018 Kangasalan menot kasvoivat 13 miljoonalla eurolla, niitä on käytetty kuntalaisten palveluihin. Toivoisin, että nyt lopetettaisiin ne puheet, ettei kaupunki panosta palveluihin, Kangasalan kaupunginjohtaja Oskari Auvinen pohtii.

Kangasalan kaupungin alijäämä on vuodelta 2018 surulliset 1,6 miljoonaa euroa. Näistä luvuista Kangasalan kaupunginvaltuusto keskusteli vakavaan sävyyn maanantai-iltana.

Suurin syy tilinpäätöksen negatiivisuuteen on kunnallisverotuksen tilityksiin liittyvä tasaus, jolla oikaistiin kunnalle vuonna 2017 liikaa maksettuja veroja. Kangasalle tilitettiin liikaa kunnallisveroja vuonna 2017 ja tuo liikaa tilitetty osuus tasattiin vuoden 2018 verotuksessa.

Kun lisäksi vuonna 2018 Pirkanmaan sairaanhoitopiirin kustannukset tarjoukseen verrattuna ylittyivät peräti 5,4 miljoonaa euroa, oli negatiivisen tilinpäätöksen muodostuminen vääjäämätöntä.

Kaupunginjohtaja Oskari Auvisen mukaan talouden suunnanmuutos edellyttää Kangasalta tasapainotustoimien käynnistämistä. Kaupungin viime vuoden tulos jäi alijäämäiseksi 3,8 miljoonaa euroa – ja olisi ollut ilman kertaluonteisia eriä pakkasella 4,5 miljoonaa euroa.

Kaupunginhallitus linjasi jo aiemmin, että kaupunki purkaa vapaaehtoisia varauksia 2,2 miljoonalla eurolla. Tämän myötä viime vuoden alijäämä pienenee noin 1,6 miljoonaan euroon.

Vuosikate oli tilinpäätöksen mukaan 8,0 miljoonaa euroa, ja poistoja kertyi 11,8 miljoonan euron edestä.

Lainaa asukasta kohden oli viime vuoden päätteeksi 1515 euroa jokaista kangasalalaista kohden. Koko kaupunkikonserni huomioiden lainaa asukasta kohden oli 3200 euroa.

Erikoissairaanhoito
toi kustannuksia

Vaikka esimerkiksi henkilöstökulut kasvoivat selvästi, alittivat ne silti talousarvion noin 1,8 miljoonalla eurolla. Suurimmiksi syiksi alijäämään arvioitiinkin vuonna 2017 liikaa maksettujen verotulojen tasaaminen  sekä edellisvuodesta nousseet palvelujen ostot, joista etenkin erikoissairaanhoito toi arvioitua enemmän kustannuksia.

– Vuodesta 2017 vuoteen 2018 Kangasalan menot kasvoivat 13 miljoonalla eurolla, niitä on käytetty kuntalaisten palveluihin. Toivoisin, että nyt lopetettaisiin ne puheet, ettei kaupunki panosta palveluihin, Auvinen pohtii.

Auvinen linjaa, että tilinpäätöksen pitää olla jatkuvasti plussalla, ja taloutta pitää seurata jatkuvasti.

Vihreiden ryhmästä Stiina Lahikainen oli samaa mieltä Auvisen kanssa siitä, että kaupungin pitää tehdä jotakin erikoissairaanhoidon paisuville kustannuksille. Hän kuitenkin myös kiitteli sairaanhoidon iltavastaanottoa ja uutta palvelua e-ehkäisyneuvontaa.

Vihreiden ryhmä oli tyytyväinen myös nauhataajaman joukkoliikenteen kehittämistä. Vihreät muistuttivat, ettei uusien alueiden rakentaminen voi olla pois peruspalveluista.

Vasemmistoliiton Jorma Mäntylä ihmetteli viime vuosien rahan menoa.

– On anteeksiantamatonta, että Kangasala ja muut kunnat joutuvat kärsimään valtioneuvoston laskutusvirheestä. Kuitenkin Kangasala on saanut viimeisen kuuden vuoden aikana 27 miljoonaa euroa ylijäämää. Mihin ne rahat on käytetty, kun palveluita leikataan, palvelumaksuja nostetaan ja kouluja lopetetaan?

Mäntylä myös korosti, että nyt eletään matalien jopa negatiivisten korkojen aikaa. Vasemmistoliiton mukaan olisi mielekästä käyttää halpaa rahaa investointeihin.

– Miksi Kangasala ei käytä negatiivisia korkoja hyväkseen ja investoi lainarahalla, Mäntylä jatkoi.

Auvinen vastasi Mäntylälle, että Kangasalan lainataso kyllä jatkossa nousee.

– Olkaa huoletta, otamme selkeästi lainaa, kun uusien koulujen rakentamista on tiedossa.

Tarkastuslautakunta pyysi selvitystä

Tarkastuslautakunta ja sen puheenjohtaja Tommi Rönö pyysivät kaupunginhallitukselta ja lautakunnilta alijäämästä lisäselvitystä.

– Osa menoylityksistä oli nähtävissä jo talousarviovuoden aikana, minkä johdosta valtuustolle olisi pitänyt tuoda ylitykset hyväksyttäväksi hyvissä ajoin. Tarkastuslautakunta joutuu toteamaan, että valtuuston tahtoa ei ole tältä osin noudatettu, Rönö esittää.

Rönö luetteli vuoden 2018 karuja talouslukuja:

–  Tilinpäätökseen sisältyy talousarviovuoden aikana hyväksymättömiä ulkoisten toimintamenojen ylityksiä strategisella johdolla 491 000 euroa, sosiaali- ja terveyskeskuksella 1 517 000 euroa, sivistyskeskuksella 717 000 eurolla, teknisellä keskuksella 404 000 euroa sekä Kangasalan vesi-liikelaitoksella 508 000 euroa.

TERVE!

Tämä sisältö on lehden tilaajille.
Tutustu 5 viikkoa vain 1,90 €.