Kysy Tuomolta kasveista

Uhanalaisuus

Perinneympäristöjen kedot ja niityt ovat uhanalaistuneet.

Otsikon sanaan ”uhanalaisuus” on tänä keväänä saanut törmätä päivittäin. Maaliskuussa ilmestyi uusin uhanalaispäivitys, jossa julkaistiin tämän hetken tutkimuksen tulokset. Kun nyt näistä luonnon asioista on kiinnostunut, joutuu usein vastaamaan kysymyksiin, jotka ainakin jollain tavalla sivuavat eliöiden uhanalaisuutta.

Edellisissä arvioissa (vuosilta 2001 ja 2010) painotettiin ihmistoiminnan vaikutusta lajien uhanalaisuuteen, nyt tässä viimeisimmässä painopiste on siirtynyt hieman eli puhutaan lajin vaarasta hävitä luonnostamme. Useinhan silti kyse on juuri ihmistoiminnasta. Jos metsä kaadetaan, jos suo kuivataan tai lähteen läpi kaivetaan oja, niin tekijä on ihminen ja kärsijä on näillä paikoilla elävä lajisto.

Myös Kukkian oma kasvi ormio on nykyään vaarantunut laji.

Kevään selvityksessä päädyttiin siihen, että noin 12 prosenttia maamme lajistosta on uhanalaisia. Viime vuonna tehty selvitys luontotyyppien uhanalaisuudesta taas kertoi, että näistä (noin 400 kappaletta) liki puolet (48 prosenttia) on uhanalaisia. Arvioinnissa oli mukana noin puolet tämän hetken tietämyksen mukaisista maamme lajeista eli noin 22 000 lajia. Eniten listattuja lajeja löytyi linnuista ja sammalista, joissa uhanalaisuus oli kolmasosan luokkaa. Luontotyypeistä suurimmat ryhmät olivat täällä Etelä-Suomessa perinnebiotoopit, suot ja erilaiset pienkosteikot. Ne ovat häviämässä ja samalla niiden lajit.

Kun siis kysytään uhanalaisuudesta, ylläolevasta näkyy, ettei kysymykseen ole olemassa selkeää yhtä vastausta, vaan asia on hyvin monisyinen ja jakaa myös voimakkaasti ihmisten mielipiteitä. Arvioinnissa on aina mukana virhemahdollisuus ja vaikka arvio tehdään kuinka tarkkaan tahansa, niin ihmeteltävää riittää. Monet ovat miettineet etenkin lintujen kohdalla uhanalaisuuden kriteereitä, kun aivan tavallisia lintuja on luokiteltu uhanalaisiksi. Näitä ovat muun muassa pääskyt, varpunen, lokit ja niin edelleen. Nämä ennen hyvin yleiset linnut ovat taantuneet ja sen vuoksi päätyneet mukaan uhanalaisluokkiin. Kuka on nähnyt sellaisia määriä pääskyjä kuin ennen vanhaan tai missä ovat tavalliset varpuset maatalouden muutoksen jälkeen? Tunnustettava on, että taantumaa on, ja siksi myös uhka hävitä kokonaan.

Sydän-Häneen alueella on myös uhanalaisia lajeja samalla tavalla kuin muuallakin Etelä-Suomessa. Luopioisten alueelta olen laskenut valtakunnallisesti uhanalaiset kasvilajit. Niitä löytyy 10 kappaletta, joista valitettavasti puolet on jo hävinnyt täältä. Onneksi niitä vielä muualla on, niin ettei tarvitse koko lajia siirtää maastamme hävinneiden luokkaan. Silmälläpidettäviä lajeja on 29 kappaletta, joista hävinneitä on neljä kasvilajia. Selvitysten historia näyttää, että valitettavan usein silmälläpidettävä laji siirtyy vähitellen uhanalaiseksi. Harva laji on selvitysten välillä pystynyt kohentamaan sijoitustaan.

En siis pysty antamaan tyhjentävää vastausta moniin uhanalaisuutta koskeviin kysymyksiin, mutta voin antaa osoitteita. Omat tutkimukseni löytyvät kasvisivuiltani (luopioistenkasvisto.fi/sivut/suojelu7.html) ja valtakunnallinen selvitys lajien osalta googlaamalla Suomen lajien uhanalaisuus 2019, luontotyyppien osalta osoite löytyy samalla tavalla etsimällä nimikkeellä Suomen luontotyyppien uhanalaisuus 2018. Nämä tiedostot ovat pdf-muotoisia ja siksi imuroitavissa vaikka omalle koneelle lähempää tarkastelua varten. Pienenä varoituksena kuitenkin: kesälukemisto saattaa käsittää pari tuhatta sivua.

Kysy Tuomolta kasveista -palstalla kasviharrastaja ja Luopioisten kasviston ylläpitäjä Tuomo Kuitunen vastaa lukijoiden kasveja koskeviin kysymyksiin. Kysymyksiä voi lähettää osoitteeseen info@luopioistenkasvisto.fi.

Ketojen värikäs kasvi keltamatara katoaa, koska se risteytyy, ja risteymä on voimakkaampi.

TERVE!

Tämä sisältö on lehden tilaajille.
SHL DIGI tutustumistarjous 8 viikkoa 3,90 €.