Avoimet kirjahyllyt: Suomalainen sivistys näkyy tuvan seinustalla

Kirjahullut kohtasivat lajitovereitaan

Helsinkiläisopettaja Iina Vaarnamo oli haltioissaan pälkäneläishyllyjen äärellä.

– Sisko soitteli ja kertoi, että Pälkäneellä olisi tällainen Avoimet kirjahyllyt -tapahtuma. Katsoin netistä, mistä on kyse, ja varasin saman tien junaliput, helsinkiläisopettaja Iina Vaarnamo kertoo.

Hän vietti sunnuntain sisarensa ja tämän miehen kanssa pälkäneläisten kirjahyllyjen äärellä. Ja tuli vakuuttuneeksi sekä pälkäneläisestä että suomalaisesta sivistyksestä.

– Paljon hyviä kirjoja, eikä mitään roskaromaaneja, äidinkielen ja kirjallisuuden opettaja kiittelee.

Hänen mielestään hyllyissä tiivistyy suomalainen sivistys. Pappiloiden, opettajien, kirjastojen ja kirjakauppojen kautta pikkupaikkakunnille rantautunut sivistys on löytänyt paikkansa tavallisten ihmisten pirteissä.

 

Kirjat avasivat oven paikallishistoriaan

Minna Rauas esitteli Terhi Taipaleelle Teemu Pusan taskukirjakokoelmia. Hyllystä löytyvät numerojärjestyksessä kaikki 477 Aku Ankan taskukirjaa sekä erikois- ja teemanumerot. Keräilyharrastus sai alkunsa 80-luvun alussa, kun Pusa sai lahjaksi sarjan ensimmäisen Mikki kiipelissä -kirjan.

Iina Vaarnamo ja hänen kanssaan hyllyjä kiertänyt Raine Raitio pitivät Avoimet kirjahyllyt -ideaa loistavana.

– Tällainen kirjahullu pääse tapaamaan lajitovereitaan, Raitio sanoo.

Yksi toive ahkerilla kiertäjillä oli: tapahtuma saisi olla pidempi, jotta päivän aikana ehtisi useamman hyllyn äärelle. Nyt aikaa oli niin vähän, että päivä meni juoksemiseksi ja näykkimiseksi.

– Monella hyllyllä olisi viihtynyt pidempäänkin.

Kirjojen lisäksi kävijät saivat kuulla taloista, pihoista ja paikallishistoriasta.

– Huomasin portilla kyltin, että täällä olisi tällainen tapahtuma, kangasalalainen Terhi Taipale kertoo.

Häntä kiinnosti kirjojen lisäksi S-marketin takana oleva miljöö ja pihapiiri, sillä isoäiti syntyi aikanaan tässä Mustalan talossa.

 

Dekkareita väheksytään suotta

Leena Ilmoila esitteli Orivedeltä saapuneelle Liisa Päivärinnalle Pöllökartanoa ja sen kirjoja. Alakerran kirjaston ja vierashuoneen kirjat ovat yhteisesti käytettävissä.

– Kaikki hienot kirjat ovat miehen ja dekkarit minun, Leena Ilmoila nauraa.

Tutkija lukee paljon työkseen, joten vapaa-ajalla hän tarttuu mieluummin johonkin kevyempään. Myös Päivi Kosonen tunnustautuu dekkareiden ystäväksi. Luopioislaisopettajan mielestä dekkareita väheksytään suotta.

Kosonen yllätti kävijät lukemalla heille sattumalta arvotun runon. Myös naapurissa Pytingillä kirjat heräsivät henkiin, sillä runoharrastajat lukivat kahvittelijoille runoja.

Sappeelaisen Päivi Heinosen kirjat on koottu eri huoneiden hyllyihin teemoittain. Paikallisten teosten joukossa on myös oma kirja, jonka esilehdiltä löytyy äidiltä saatu elämänohje.

Päivi Heinosen hyllystä löytyi 1800-luvun puolivälin virsikirja. – Mummo asetteli tämän kuolleiden leuan alle. Se oli siihen sopivan kokoinen, hän kertoi.

– Minun piti hankkia pölynimuri, mutta toisaalta teki mieli ostaa harsohattu. ’Osta hattu. Sillä voi pyyhkiä lattiaa, mutta imuria ei voi pitää päässä’, äiti sanoi.

Vanhalla kyläkoululla asuvalta Heinoselta ei lopu luettava kesken, sillä alakerrasta löytyy kirjasto, johon poimitaan aina tarjolle mielenkiintoisia täkyjä.

– Minun ei tarvitse enää lähteä edes kirjastoon muualle, Heinonen ylistää kyläkirjastoa.

Päivi Kosonen haaveili lapsena, että hänellä olisi vielä joskus paljon kirjoja. Ensimmäisiä omia kirjoja oli raittiuskirjoituskilpailusta palkinnoksi saatu teos.

 

 Reunamerkintä

Big talkia kirjahyllyllä

Vähempi olen kyläilyihmisiä. Mutta jos sukujuhliin joudun, niin viihdyn kirjahyllyn äärellä, ettei tarvitse vieraiden kanssa puhua. Sitä paitsi hylly kertoo kodista paljon enemmän kuin isännän rakennus- ja autonrassaustarinat.

Tuntui kuitenkin hieman omituiselta avata vieraan ihmisen ovi ja kävellä suoraan kirjahyllyn äärelle. Kahvipöydässä puhutaan lasten todistukset ja lomasuunnitelmat, mutta hyllyllä sivuutettiin small talk ja siirryttiin suoraan suuriin aiheisiin.

Yhteiset lukukokemukset yhdistävät. Juuri tämä kirja aiheutti aikanaan ekoherätyksen ja tuon satukirjan surullisin tarina jäi lapsena lähtemättömästi mieleen.

 

Ensimmäinen Avoimet kirjahyllyt -tapahtuma keräsi reilut parikymmentä kohdetta ja pari sataa kävijää. Moni mukaan lähtöä empinyt innostuu todennäköisesti avaamaan ovensa tai kiertämään hyllyjä, jos tapahtuma järjestetään uudestaan. Ja jatkossa ovet voitaisiin avata esimerkiksi harrastuksille, joita ihmiset esittelisivät mielellään.

Kirjahyllyjen äärellä tapahtui hienoja kohtaamisia, ja kävijöille jäi nälkää, kun muutamassa tunnissa ei ehtinyt kovin moneen kohteeseen.

Erityisen otettuja olivat kauempaa saapuneet vieraat. Pälkäneestä jäi vireä mielikuva: täällä tapahtuu koko ajan kaikkea mielenkiintoista. Vaikkeivät kävijät ruuhkauttaneetkaan raitteja, tällaiset tapahtumat ovat parasta kuntamarkkinointia.

 

TERVE!

Tämä sisältö on lehden tilaajille.
Tutustu 5 viikkoa vain 1,90 €.