Kansallispuvuista ja kesän tapahtumista

Mymmeli miettii Kirkkareita.

Hiljattain näimme uutisissa, että vietettiin Karjalan Kannaksen evakuoinnin 75-vuotismuistotilaisuutta. Tuo toisen kerran evakkoon lähdön päivä oli 16.6.1944. Täällä Sydän-Hämeessäkin on paljon niitä, jotka tuolloin joutuivat jättämään kotiseutunsa ja muuttamaan vieraille paikkakunnille. Näille main tultiin enimmäkseen Kivennavalta.

Tuossa 75-vuotisjuhlassa kunnioitettiin vanhaa karjalaista kulttuuria.  Esitettiin sikäläistä musiikkia ja taisi olla myös kansantanhuja. Hienolta tuntui sekin, että tilaisuudessa nähtiin paljon kansallispukuja. Tuostapa tuli mummon mieleen, että Suomessa pitäisi nykyistä enemmän vaalia vanhaa kansallista perinnettämme, myös pukeutumiskulttuuria.

Näillä main on yksi perinne, joka on alkanut yli sata vuotta sitten. Vuonna 1882 vietettiin ensi kerran Aitoossa Kirkastusjuhlia. Silloin ne olivat joka vuosi Luopioisten nimikkopyhänä, kirkastussunnuntaina. Yhä edelleen ovat kirkkovenesoudut ja Mikkelinmäen juhlat tuolloin, mutta Aitoon VPK:n suuri, kolmipäiväinen tapahtuma on yleensä heinäkuun toisena viikonloppuna. Noin keskikesällä ovat yömme juhlintaa varten vielä vallan valoisia. Kun taas esimerkiksi tänä vuonna varsinainen kirkastuspyhä on vasta elokuun neljäntenä päivänä.

Piti mummon ihan mietiskellä, millaista oli tuo Aitoon kirkastusjuhlinta joskus Venäjän-vallan aikoihin. Melko varmaa on, ettei silloin lavalla hillunut rock-tähtiä. Mikrofoneja ei ollut. Parkkipaikkoja tuskin isommin tarvittiin, kun ei saavuttu paikalle autoilla ympäri Suomea. Kymmenittäin saattoi olla hevosia pysäköitynä Honkalan tienoille. Pukeutuminenkin oli erilaista kuin nykyään. Farkkuja ei tunnettu, ei T-paitoja eikä lenkkareita.

Varmasti ainakin ensimmäiset vuosikymmenet naisväen juhla-asuna oli usein ns. kansallispuku. Koko Suomessa tunnettu oli Hämeen puku. Muitakin Aitoossa varmaan näkyi, esimerkiksi Hauhon, Hollolan ja Kuhmoisten mallit. Milloinka muuten on tullut kuvaan mukaan Pälkäneen oma kansallispuku, joka esiintyi lehtemme kuvassa 29.8.2018? Olikohan miesten juhla-asuna se puku, joka rippikoulupojille hankittiin? Muoti ei tiuhaan vaihtunut, eikä lihominen ollut yleistä. On toki ollut miehillä kansallispukujakin, joita olemme nähneet tanhuesityksissä, joskus myös Linnan itsenäisyysjuhlissa.

Olisiko syytä elvyttää naisten ja miesten kansallispukuisuutta? Sehän voisi jopa lisätä kotimaista tuotantoa ja vähentää vaatetuontia. Entäs jos Aitoon kirkastusjuhlien ohjelmaan tulisi jokin sellainen pikku osa, jossa kansallispuvut olisivat erityisesti esillä. Vaikkapa  tanhuesitys-  tai kansanmusiikkikisa.

Tuskin  ”Kirkkareitten” kanssa pystyy  muut kansanjuhlat Suomessa kestävyydessä kilpailemaan. Savonlinnan Oopperajuhlat kyllä käynnistettiin  vuonna 1912, vaan välillä on ollut jopa 27 vuoden tauko. No Pori Jazz on elänyt yli viisikymmentä vuotta, mutta Ruisrock  ja Provinssirock ovat ilmestyneet juhlintalistalle vasta seitsemänkymmentäluvulla.

Mymmeli

TERVE!

Tämä sisältö on lehden tilaajille.
Tutustu 5 viikkoa vain 1,90 €.

Lue lisää aiheesta: