Turvallisesti autossa synnytyssairaalasta teini-ikäiseksi asti

Tiesitkö, että Suomessa lain mukaan 135 sentin pituuteen asti tulee käyttää autossa turvalaitetta, mutta monissa muissa maissa raja on 150 senttiä? Lisäksi lantion kehittymisen vuoksi olisi tärkeää käyttää turvavyöistuinta/koroketta 10–12-vuotiaaksi asti. Vasta silloin lantio on tarpeeksi kehittynyt, jotta kestää turvavyön aiheuttaman paineen mahdollisessa törmäystilanteessa. Turvallisimmin lapsi matkustaa selkä menosuuntaan asennetussa turvaistuimessa, oikealla istuinvalinnalla selkä menosuuntaan matkustaminen onnistuu 25-kiloiseksi ja noin 125-senttiseksi asti.

Mitä törmäyksessä tapahtuu?

Etutörmäys (yli 70 % törmäyksistä)

Selkä menosuuntaan olevassa istuimessa lapsi painautuu istuimen selkänojaa vasten. Kasvot menosuuntaan olevassa istuimessa lapsen keskikeho pysyy paikallaan, kun samalla lapsen pää ja raajat singahtavat eteenpäin. Tämä aiheuttaa suuren rasituksen lapsen niskaan, selkärankaan ja sisäelimiin. Kaularanka voi joutua venymään niin paljon, että napsahtaa poikki. Vammat voivat syntyä myös voimakkaassa jarrutuksessa/ väistöliikkeessä ja taajamanopeuksissa!

Sivutörmäys (25 % törmäyksistä)

90 % tapauksista kuski tekee hätäjarrutuksen, jolloin selkä menosuuntaan olevassa istuimessa lapsi painautuu istuinta vasten, paremmin sivutörmäyssuojien suojaan. Kasvot menosuuntaan olevassa istuimessa lapsi heilahtaa pois sivutörmäyssuojien suojasta.

Sivutörmäystestit eivät kerro totuutta, koska testit tehdään paikallaan olevaan autoon.

Englannissa merkittävä osa lapsista kuolee sivutörmäyksessä, siellä suurin osa yli 1-vuotiaista lapsista istuu kasvot menosuuntaan olevassa istuimessa. Ruotsissa taas kuolematilastot ovat päinvastaisia, siellä selkä menosuuntaan – istuimet ovat erittäin yleisiä.

Peräänajo (5 % törmäyksistä)

Nopeudet ovat pääsääntöisesti pieniä, joten peräänajot ovat harvoin vakavia. Selkä menosuuntaan olevassa istuimessa lapsi on kauempana törmäyksestä. Kasvot menosuuntaan ovat yleisiä niskan retkahdusvammat, joilta selkä menosuuntaan oleva istuin suojaa.

Huomioitavaa

Valitse tunnetun valmistajan turvalaite. Niitä testataan useaan otteeseen ennen markkinoille tuloa. Ei-tunnettujen valmistajien tuotteissa on havaittu ongelmia niin turvallisuudessa kuin käyttömukavuudessa. Lisäksi kaukalot useimmiten jäävät nopeammin pieneksi ja turvaistuimessa selkä menosuuntaan matkustaminen onnistuu vain 13kg asti.

Tarkista, että istuin sopii autoon. Sopivuuteen vaikuttaa mm. penkkien kaltevuus, autossa olevat muut istuimet sekä mahdolliset lattialuukut. Niiden kohdalla tulee varmistaa auton valmistajalta kuinka toimia tukijalallisen istuimen kanssa. Lisäksi istuimen tulee kiinnittyä tukevasti ja oikeaoppisesti.

Tarkista, että istuin on sopiva lapselle. Selkä menosuuntaan olevassa turvaistuimessa istuimen vöiden kuuluu tulla hartioiden tasalta tai alapuolelta. Vöiden kuuluu olla niin kireällä, että uskaltaisit nostaa lapsen kaukalossa/ istuimessa pää alaspäin (kuvittele tekeväsi marenkia). Istuimen vyöt kiristetään kaksivaiheisesti: ensin olkavöistä vetämällä reisien päältä menevät vyöt kireäksi, ja sen jälkeen kiristyshihnasta vedetään olkavyöt kireälle. Vöiden kuuluisi kulkea aivan kaulan vierestä. Turvavyöistuimessa lantiovyön kuuluu ohjautua reisien päältä, ja se tulee kiristää kunnolla. Pääntuki/ olkavyön ohjain tulee olla n. 2cm olkapään yläpuolella.

Turvakaukalo ja turvaistuin jäävät pieneksi kun niiden pituus- tai painoraja ylittyy. Turvakaukalossa pää ei saa tulla kaukalon yläreunan yli, turvaistuimessa pää saa tulla istuimen reunan yli kunhan korvat pysyvät istuimen reunojen sisäpuolella.

Pue lapselle mahdollisimman ohutta vaatetta autoon, toppavaatteiden kanssa extrahuolellinen vöiden kiristys.

Irtotavarat peräkonttiin/ auton takatilaan tavaraverkon taakse.

 

 

 

Matkustaminen selkä menosuuntaan

Vaihtoehtona joko isofix- tai turvavyökiinnitteinen Istuin. Molemmat kiinnitystavat ovat yhtä turvallisia.  Isofixkiinnitteisissä on enemmän ominaisuuksia ja ne menevät jo pienemmälle lapselle. Turvavyökiinnitteiset menevät pidempään ja ovat sekä kevyempiä että edullisempia. Jälkimmäisissä on usein myös mahdollista suurentaa lapsen jalkatilaa.

Jalat koukussa ei ole turvallisuusriski. Se ei myöskään ole lapselle epämukavaa, vaikka aikuisesta siltä näyttäisi. Lapsilla jalat ovat miten sattuu esim. leikkiessä ja ruokatuolilla istuessa. Kasvot menosuuntaan olevassa istuimessa jalat puutuvat helpommin: sama kuin aikuinen istuisi baarijakkaralla jalkoja roikottaen.

Matkapahoinvointiin on useita apukeinoja lääkityksen ja pahoinvointirannekkeiden lisäksi. Syytä on kiinnittää huomiota omaan käytökseen (aiheesta ei jatkuvasti puhuta) ja ajokäyttäytymiseen. Sivuikkuna kannattaa peittää, ja huolehtia että lapsi näkee takaikkunasta ulos. Juuri ennen autoilua kannattaa välttää raskaasti syömistä. Autoon kannattaa pukea rennot vaatteet ja huolehtia ettei lapsella ole liian kuuma. Päiväuniaika kannattaa hyödyntää pidempiä matkoja ajaessa. Akupunktiopisteisiin perustuva navan teippaus (napa teipataan esim. ihoteipillä umpeen) on tuonut avun monille lapsille ja aikuisille. Myös kireät suun jänteet sekä refluksivaivat voivat vaikuttaa lapsen matkustusmukavuuteen.

Monilla autossa viihtyminen paranee, kun siirrytään turvakaukalosta turvaistuimeen.

Selkä menosuuntaan olisi aikuisellekin turvallisempi tapa matkustaa. Lapsen niskahartiaseudun kehittymiseen vaikuttaa nimenomaan lapsen ikä, ei koko. Selkä menosuuntaan olisi tärkeää matkustaa vähintään 4–5-vuotiaaksi.

Matkustaminen kasvot menosuuntaan

Turvallisin vaihtoehto on turvavyöistuin, jossa lapsi kiinnitetään auton vyöllä. Tämä kuitenkin edellyttää, että lapsi on n. 110cm pitkä, jotta vyöt asettuvat oikein. Lisäksi lapsen tulee olla tarpeeksi vanha, jotta hän ymmärtää istua nätisti paikallaan.

Turvaistuimessa istuimen vyöt pitävät vartalon paikallaan, jolloin niskoihin kohdistuu suuremmat voimat. Lisäksi ensin auton turvavyö/ isofix pysäyttää istuimen ja vasta sen jälkeen istuimen vyöt lapsen, jolloin voimat ehtivät moninkertaistumaan. Monet miettivät, miksi sitten rallikuskeilla on viisipistevyöt. Heillä on käytössään HANS-laite, joka estää pään retkahtamisen.

Palkki-istuimet aiheuttavat alaniskan vammoja. Sisäelimiin kohdistuu suuremmat voimat, kuin auton vöitä/ turvaistuimen vöitä käytettäessä. Lisäksi pyörähdystesteissä on todettu riski istuimesta irtautumiseen.

Turvavyöistuin on koroketta turvallisempi vaihtoehto, koska koroke ei anna minkäänlaista suojaa törmäyksessä. Turvavyöistuimeen mahtuu n. 150cm asti.

 

Milloin lapsi voi istua auton penkillä?

1.    Selkä on penkin selkänojaa vasten

2.    Polvet taipuvat penkin etureunan kohdalla

3.    Lantiovyö ei kulje vatsan päältä, vaan reisien yläosan päältä

4.    Olkavyöt kulkevat niskan ja olkapään välistä

5.    Lapsi istuu kunnolla koko matkan, eikä esim. valu penkissä

Tekstin on Aikaa lapselle -ryhmälle kirjoittanut Jemina Erdogan

 

TERVE!

Tämä sisältö on lehden tilaajille.
Tutustu 5 viikkoa vain 1,90 €.