Kasvatuskeskustelu tai jälki-istunto ei ole riittävän suuri pelote

Kirjoittaja kirjoitti keväällä ylioppilaaksi Pälkäneen lukiosta.

Suomen kielestä löytää tilanteeseen kuin tilanteeseen sopivan kuluneen ja kliseisen sanonnan, jossa piilee kaikesta ärsyttävyydestään huolimatta totuuden siemen. Harva sanonta pitää kuitenkaan yhtä paljon paikkaansa kuin kauniit tavat kaunistavat.

Nuoriso käyttäytyy huonosti. He ryyppäävät ja rellestävät ja tuhoavat paikkoja. Siinä ei ole mitään uutta. Näin on ollut aina ja näin tulee aina olemaan. Nuoria pitäisi ymmärtää silloin, kun he tuhoavat paikkoja, tai käyttäytyvät huonosti muita kylillä liikkujia kohtaan, miksi? Huonosti käyttäytyvä aikuinen ihminen saa nopeasti koko kylän vihat niskaansa, eikä silloin häntä asetu puolustamaan susikaan. Jos kyseessä on alaikäinen nuori, löytyy paljon puolustajia valmiina ottamaan iskut vastaan ja nopeasti nuoria kritisoiva henkilö saakin vihat niskaansa. Ei ole hyväksyttävää käyttäytyä huonosti, oli sitten minkä ikäinen tahansa.

Enkä tarkoita sitä, että pitäisi joutua kuulemaan yhdestä virheestä koko loppuelämänsä ajan ja saada koko kylä katsomaan kieroon, kun kulkee ohi. Ei sekään ole toimiva ratkaisu, mutta tällä hetkellä tuntuu siltä, että ei ole mitään keinoja saada nuorisolle perille viestiä siitä, mikä on hyväksyttävää ja mikä ei. Esimerkiksi koulussa opettajien keinot ovat vähissä. Heidän kätensä ovat käytännössä sidotut, jos 13-vuotias esiteini päättää hypätä pulpetille ja alkaa syytää solvauksia. Luokastakaan ei oikein saisi poistaa, sillä oppilasta ei saa päästää pois valvovan silmän alta. Kasvatuskeskustelu tai jälki-istunto ei ole riittävän suuri pelote. Välillä tuntuu siltä, että huonosti käyttäytymisestä ei saa muuta kuin pään silitykset ja rohkaisevia sanoja. Ei näin.

Nuorten käytökselle on yritetty aina keksiä syytä, ja niitä on löydettykin Monia. Kasvatus ja murrosiän epävarmuus sekä muutokset omassa itsessä kenties isoimpina tekijöinä. Nuoret käyvät rankkaa ja hyvin erilaista elämän vaihetta läpi, eikä sitä kukaan kiistä. Se ei kuitenkaan saa olla peruste huonolle käytökselle. Vaikka kuinka kaverit yllyttäisivät ampumaan lokkeja tai potkimaan postilaatikoita kännissä tai selvinpäin. Kaikki tekevät virheitä, mutta virheistään täytyy kantaa vastuun. Virheitä voi myös ennalta ehkäistä. Yleensä auttaa se, että miettii todella pitkään ja hartaasti sitä, onko tässä ideassa mitään järkeä ja mitä tapahtuu, jos sen toteuttaa.

Nuoruuteen kuuluu virheet, mutta siihen ei tarvitse kuulua huonosti käyttäytyminen, eikä jatkuva kusipäämäisyys. Se on hankala elämänvaihe, mutta siitäkin selviää. Nuorten käytöstä huolestuttavampaa onkin vanhempien suhtautuminen näihin tapauksiin. Kaikkia huoltajia ei juuri kiinnosta, mitä heidän pikku kullanmurunsa tekee. Kaikkiin tapauksiin täytyisi suhtautua vakavasti ja näin moni onneksi toimiikin, vaikka joskus onkin hankala myöntää oman jälkikasvunsa hölmöilleen, ja joskus taas hölmöilijöitä on hankala saada kiinni.

Rajansa rangaistuksillakin. Asiat täytyisi hoitaa järkevästi, välttäen turhaa hälinää ja huomiota, eikä kenenkään naamaa ja nimeä ole hyvä julkisesti mainostaa. Jokainen tekee virheitä, sekä nuorena, että vanhempana. Ihmisiä tässä vaan ollaan.

TERVE!

Tämä sisältö on lehden tilaajille.
Tutustu 5 viikkoa vain 1,90 €.