Miksi vieraslajeja torjutaan

Valtioneuvosto sääti uudistetun vieraslajiasetuksen kesäkuun alussa. Kasvilajeista kansalliseen vieraslajiluetteloon lisättiin alaskanlupiini, hamppuvillakko, tarhatatar, japanintatar, sahalinintatar, kanadanvesirutto, komealupiini, kurtturuusu ja lännenpalsami.

Eläinlajiryhmistä luetteloon tulivat maaoravat ja jalohaukkalinnut sekä eläinlajeista espanjansiruetana, leopardisammakko ja hyppysammakko. Myös vieraslajeista aiheutuvien riskien hallinnasta annettua lakia ja metsästyslakia muutettiin.

Supikoira, minkki, piisami, rämemajava ja pesukarhu eivät enää jatkossa ole riistaeläimiä. Koska lajit on säädetty joko EU:ssa tai kansallisesti (minkki) haitallisiksi vieraslajeiksi, niiden pyyntiä ja tappamista koskevat kesäkuun alusta alkaen vieraslajilain säännökset.

Näiden eläinten rauhoitusajat poistuivat. Lajien kaikkien yksilöiden pyydystäminen on siten kesäkuusta alkaen mahdollista ympäri vuoden. Esimerkiksi supikoiria voi kuka tahansa pyydystää loukuilla, mutta niiden lopettamiseen kannattaa pyytää metsästäjien apua.

Joku voi kysyä, miksi kurtturuusu pitää kitkeä tai näännyttää. Tai miksi supikoiraemoja ei säästetä, kun niillä on pienet söpöt pennut. Myös tienvarsien lupiinikasvustoille löytyy aina rakastajia.

Vieraslajit ovat lajeja, jotka ovat levinneet luontaiselta levinneisyysalueeltaan uudelle alueelle ihmisen mukana joko tahattomasti tai tarkoituksella. Vieraslaji on ihmisen myötävaikutuksella ylittänyt luontaiset leviämisesteet, kuten mantereen, meren tai vuoriston.

Tulokaslajit puolestaan tulevat maahamme omin voimin luonnollisesti leviämällä. Yleensä vieraslajit sopeutuvat huonosti uuteen elinympäristöönsä ja tuhoutuvat nopeasti. Joissakin tapauksissa vieraslajit kuitenkin menestyvät, muodostavat lisääntyvän kannan ja vakiintuvat osaksi uutta elinympäristöään.

Jotkin vieraslajeista menestyvät erityisen hyvin ja ovat huomattava uhka aiheuttaessaan vakavaa vahinkoa alkuperäislajeille, ekosysteemeille, viljelykasveille, metsätaloudelle tai muille elinkeinoille. Ne voivat myös aiheuttaa huomattavaa taloudellista haittaa vaikuttamalla ihmisten, eläinten tai kasvien terveyteen tai kiinteistöjen arvoon. Haitat voivat myös olla sosiaalisia tai esteettisiä. Tällaisia selkeitä haittoja aiheuttavia vierasperäisiä lajeja torjutaan koko EU:n alueella ja niitä kutsutaan haitallisiksi vieraslajeiksi.

Eli söpöys tai se, että J. Karjalainen laulaa kauniisti villeistä lupiineista, ei tuo vieraslajille armoa.

 

Kommentoi

Sinun tulee olla kirjautunut kirjoittaaksesi kommentin.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?