Mennään metsään – täyden mustikkaämpärin eteen saa tehdä tänä vuonna hartiavoimin töitä

Mustikan pääsato on kypsynyt Pälkäneellä ja Kangasalla kerättäväksi. Luonnonvarakeskuksen ennusteet enteilivät tänä vuonna keskimääräistä pienempää mustikkasatoa, ja muutama retki paikallisiin metsiin näyttäisi todistavan ennusteet oikeiksi. Monilla paikoilla, joilla mustikkaa on yleensä kasvanut hyvin, mustikkaa on nyt hyvin vähän jos ollenkaan. Siellä missä yleensä on ollut marjoja, näkyy nyt pelkkiä varpuja. Täydet mustikkasangot ovat siis tänä kesänä isomman työn takana kuin yleensä: monen tunnin uurastuksen tulokseksi jää monin paikoin muutaman hassun pakastusrasiallisen verran mustikoita.

Heikohkon sadon syyksi arvellaan viime kesän helteistä ja kuivaa säätä, jonka vuoksi mustikan kukka-aihioita syntyi viime syksynä vähemmän kuin yleensä. Yhtälö on yksinkertainen: kun mustikankukkia on vähemmän, mustikoita myös kypsyy vähemmän.

Puolukkasadosta on sen sijaan ennusteiden mukaan tulossa hyvä, mikäli kukinnan aikaiset sääolot vain ovat pölytykselle suosiolliset. Puolukan kypsymistä saadaan kuitenkin vielä hetken verran odotella.

Tilastojen mukaan useampi kuin joka toinen suomalainen marjastaa. Vaikka tyhjähköt mustikkaämpärit harmittavat pakastimeensa täytettä halajavaa, on metsässä liikkumisella monia muita hyötyjä: metsässä liikkuminen on hyvää kuntoilua ja edesauttaa monin tavoin sekä henkistä että fyysistä hyvinvointia. Metsässä oleskelu laskee sydämen sykettä ja verenpainetta nopeasti ja myös kehon lihasjännitys vähenee. Metsässä oleminen vaikuttaa mielialaan rauhoittavasti ja nopeuttaa stressistä palautumista.

Terveyshyötyjä tulee jo viidentoista minuutin metsässä oleskelun jälkeen. Mustikkapettymyksen keskellä onkin hyvä muistaa, ettei metsässä kulkeminen suinkaan ole hukka-aikaa, vaikka näkyvä saalis jäisikin laihaksi. Metsässä samoilun näkymättömät hyödyt voivat lopulta olla hyvinkin paljon suuremmat kuin ensin ajattelemmekaan.

TERVE!

Tämä sisältö on lehden tilaajille.
Tutustu 5 viikkoa vain 1,90 €.