Kesä tuo rattijuopot – Pälkäneellä ja Kangasalla rattijuopumusten määrät kasvussa vastoin yleistä trendiä

Kesällä mökkeilijöiden ja hyttysten lisäksi lisääntyvät valitettavasti myös rattijuopot. Varsinkin kesäiltoina saattaa yllättäen huomata edessä ajavan auton kaartelevan kaistalla reunasta reunaan vaihtelevalla nopeudella. Rattijuopon perässä ajaminen voi tuntua turvattomalta, vaikka useimmiten juopuneet kuskit aiheuttavat vaaran lähinnä itselleen ja samassa ajoneuvossa matkustaville. Mitä siis tehdä, jos epäilee ajavansa rattijuopon perässä?

Poliisihallituksen poliisitarkastaja Heikki Ihalainen antaa tilanteeseen simppelin ohjeen:

– Soita hätäkeskukseen numeroon 112. Sieltä annetaan lisätietoja, miten tilanteessa tulee toimia.

Tyypillisin aika tavata rattijuoppoja teillä, on kesällä. Liikenneturvan tilastokatsauksesta käy ilmi, että rattijuopumustapausten henkilövahinkomäärät moninkertaistuvat kesällä. Esimerkiksi vuonna 2018 helmikuussa henkilövahinkoja tapahtui alle kaksikymmentä, mutta kesäkuussa lukema läheni yhdeksääkymmentä.

Vastaava trendi on nähtävissä vuodesta toiseen. Vähiten rattijuopumuksesta johtuvia henkilövahinkoja tapahtuu talvikuukausina ja kesällä on poikkeuksetta korkeimmat lukemat.

Poliisitarkastaja Heikki Ihalaisen mukaan on olemassa kaksi varsin tyypillistä rattijuoppoa.

– Nuoret kesäviikonloppuina muiden nuorten kanssa ovat tyypillisiä rattijuopumuksesta kärähtäjiä. Seurassa tyhmyys tiivistyy, mutta onneksi nykyään aiempaa harvemmin. Toinen tyypillinen rattijuoppo on keski-ikäinen miespuolinen alkoholisti, joka syyllistyy tekoon tapojensa vankina, Ihalainen kertoo.

Rattijuoppo on useimmiten itse itsensä uhri

Niin Pälkäneellä kuin Kangasallakin rattijuopumusten määrät ovat hieman nousseet viimeisten vuosien aikana. Törkeiden rattijuopumusten määrät taas ovat pysyneet kohtuullisen tasaisena. Rattijuopumusten määrän kasvu on päinvastaista valtakunnalliseen trendiin verrattuna.

Valtakunnan tasolla viimeisen kymmenen vuoden aikana rattijuopumustapauksiin liittyneet kuolemat sekä loukkaantumiset ovat puolittuneet. Kun katsotaan edeltävien kolmen vuoden tilastoja, rattijuopumustapauksissa kuolee keskimäärin 47 ja loukkaantuu 540 henkilöä vuodessa. Tämä on kaikista tieliikenteessä menehtyneistä viidennes ja loukkaantuneista noin kymmenesosa. Merkittävästi suurempi osa kuolleista ja loukkaantuneista on miehiä.

Suurin osa rattijuopumuksiin liittyvistä onnettomuuksista tapahtuu taajamassa ja suurin osa loukkaantumisista ja kuolemista auton ulosajossa. Vain neljä prosenttia kuolleista on sivullisia ja kolme neljästä kuolleesta on juopunut kuljettaja itse.

Henkilövahinkoja rattijuopumusten seurauksena tapahtuu selkeästi eniten nuorison keskuudessa. Liikenneturvan tilastokatsauksesta näkee, että selkein piikki sekä kuolemissa että loukkaantumisissa näkyy 15 – 25 -vuotiaiden kohdalla. Käytännössä siis vasta joko mopo- tai ajokortin saaneiden kohdalla.

Rattijuoppojen määrä on kokonaisuudessaan vähentynyt hieman. Poliisin tietoon tuli viime vuonna noin 19 000 rattijuopumustapausta. Käytännössä siis noin joka 830. kuljettaja liikenteessä on rattijuoppo. Jonkin verran juoneita on liikenteessä noin joka 170. kuljettaja, mutta suurimmalla osalla promillet jäävät rangaistusrajan alle.

 

TERVE!

Tämä sisältö on lehden tilaajille.
SHL DIGI tutustumistarjous 8 viikkoa 3,90 €.