Ympäristörikosten määrä kasvussa – Ilmastonmuutoksen myötä jätekäsittelystä laistaminen yhä tuottoisampaa bisnestä

Juuri valmistuneen Suomen kansallisen ympäristörikosten seurantaryhmän katsauksen mukaan esitutkintaviranomaisille tutkintaan tulleiden ympäristön turmelemiseen (202 kappaletta), törkeään ympäristön turmelemiseen (12), ympäristörikkomuksiin (246) ja luonnonsuojeluun (53) liittyvien rikosten määrä on kasvussa.

– Luonto- ja ympäristöarvojen merkitys ja niiden suojelu ovat viime aikoina korostuneet johtuen osaltaan ilmastonmuutoksesta, poliisitarkastaja Arto Hankilanoja Poliisihallituksesta arvioi.

Hankilanoja toimii kansallisen ympäristörikosten seurantaryhmän puheenjohtajana.

Tämä esitutkinta- ja valvontaviranomaisista muodostettu moniviranomaisryhmä on toiminut kansainvälisesti vertaillen edelläkävijänä viranomaisyhteistyössä toteutetussa toiminnan kehittämisessä ja seurantatietojen raportoinnissa. Vuosikatsaus on toiminut Interpolin suosittelemana malliraporttina.

Seurantaryhmä on toiminut yhtäjaksoisesti 20 vuoden ajan ja sen toiminta on ollut pitkäjänteistä. Seurantaryhmän esittämiä suosituksia on vuosien varrella toteutettu useilla alueilla, kuten ympäristörikostorjunnan ja siihen liittyvän viranomaisyhteistoiminnan kehittämisessä, yhteisen strategian aikaan saamisessa, lainsäädännön muutoksissa sekä seurannan kehittämisessä.

Törkeät rikokset liiketoiminnan yhteydessä

Poliisitarkastaja Hankilanojan mukaan törkeät ympäristön turmelemisen tekomuodot toteutetaan tyypillisesti liiketoiminnan yhteydessä. Valtaosa törkeistä tekomuodoista liittyvät erilaisten jätteiden muodossa tapahtuneeseen ympäristön pilaamiseen sekä osin tai kokonaan lupaehtojen vastaiseen toimintaan.

– Ilmastonmuutoksen voidaan jo nykyisellään arvioi­da vaikuttavan Suomen luontoon sekä eläin- ja eliökantaan haitallisesti. On odotettavissa, että ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi tullaan antamaan uutta tiukkenevaa sääntelyä, joka tuo päästöjen vähentämiseen ja jätteiden käsittelyyn liittyviä teknisiä ja taktisia kustannuksia nostavia vaatimuksia. Tämän johdosta ympäristörikokset, joissa laistetaan päästöjen ja jätteiden asianmukaisesta käsittelystä minimoiden suojelutoimista aiheutuvat kustannukset, muodostuvat toimijoilleen yhä tuottoisammaksi rikoshyödyksi, Hankilanoja sanoo.

Ympäristörikosten vakavuutta arvioitaessa huomioidaan tavoitellun rikoshyödyn suuruuden lisäksi haittavaikutukset luonnolle. Ympäristörikoslainsäädännön suojeluobjektina on monimuotoisen ja puhtaan luonnon säilyttäminen.

Operatiivista yhteistyötä valvonta- ja tutkintaviranomaisten välillä on tiivistetty perustettujen alueellisten yhteistoimintaverkostojen ja yhteiskoulutuksen avulla. Koska suuri osa ympäristörikollisuudesta ei tule viranomaisten tietoon, ennalta estävän toiminnan kehittäminen ja kiinnijäämisriskin lisääminen ovat keskeisiä viranomaisten toiminnan kehittämiskohteita.

TERVE!

Tämä sisältö on lehden tilaajille.
Tutustu 5 viikkoa vain 1,90 €.