Osa Pälkäneen viljelijöistä on jo aloittanut puinnit – Kuivuus ja paahde kurittaneet jyväkokoa armotta

Osa Pälkäneen viljelijöistä on jo aloittanut puinnin. Sato näyttää paremmalta kuin viime vuonna, mutta kuivuus ja helle ovat pienentäneet jyväkokoa. Enää sateista ei ole apua, vaan nyt toivotaan puintitöiden takia poutaa.

Heinäkuun kuivuus ja lämpö ovat jouduttaneet viljelykasvien valmistumista, mutta samalla myös heikentäneet erityisesti kevätviljojen ja erikoiskasvien alkukesän lupaavia satonäkymiä. Kasvustojen kehitys on maan eteläosissa viikon edellä keskimääräisestä, kertoo maatalousalan neuvonta- ja kehittämisorganisaatio Pro Agria.

Heinäkuun sateet ovat tulleet kuuroina, joten kasvuolosuhteet vaihtelevat erittäin paljon sekä alueellisesti että tilojen välillä. Kevätviljojen satonäkymät ovat hyvin vaihtelevat kylvöjen ajoituksen onnistumisesta ja sateiden paikallisuudesta johtuen.

Kuivuus on vaivannut kasvustoja juhannuksen jälkeen, mikä on heikentänyt satotoiveita. Yleisesti ottaen kevätvehnän satonäkymät ovat kevätviljoista lupaavimmat. Sato arvioidaan määrältään tyydyttäväksi useimmilla alueilla.

Pälkäneläisen Markku Koskelon ohrasato ei näytä tällä hetkellä kovin hyvältä.

– Kylvö jäi liian pintaan. Ohra on herkempi kuivuudelle ja märkyydelle kuin kaura ja vehnä. Kyllä tässä pari-kolme viikkoa menee ennen kuin puimaan päästään.

Rypsi- ja rapsisato huonoja

Rypsi- ja rapsisato arvioidaan koko maassa huonoksi tai välttäväksi. Parhaimmallakin alueella Hämeessä kevätöljykasvien sato on jäämässä 80 prosenttiin keskimääräisestä. Sadon laatu vaihtelee huonosta tyydyttävään.

Rypsi- ja rapsikasvustot ovat pysyneet hyvin pystyssä lukuun ottamatta Hämettä, jossa puolet kasvustoista on lakoontunut.

Markku Koskelonkaan rypsi ei näytä satoisalta, sillä kasvituholaiset kirvat ja rapsikuoriaiset ovat kurittaneet kasvustoa.

– Kerran ruiskutin torjunta-aineet, mutta kun rypsi ehtii ruusukeasteelle, ei tiettyjä aineita saa enää käyttää.

Koskelon sokerijuurikkaan näkymät vaihtelevat peltokohtaisesti: Kaitamossa näyttää paremmalta kuin Ruokolassa.

Pälkäneläinen Mikko Heikkilä pitää tulevaa satoa parempana kuin viimevuotista. Viime vuoden sato kun oli pohjanoteeraus.

Heikkilän pelloilla kasvaa ohraa, vehnää ja kauraa.

– Tuloksen tietää sitten, kun näkee, millaista tavaraa puimurin tuutista tulee. Puimisen ajankohdan kyselijöille vastaan aina, että puinti alkaa, kun vilja on valmista. Huono näitä on mennä povailemaan, Heikkilä sanoo.

Puinnit käynnistyneet Etelä-Suomessa

Pälkäneläinen Juhani Naapila on jo aloittanut kauran puinnin, ja hänen näkymänsä ovat kohtuulliset.

– Ei mitään supersatoa, mutta kohtuullinen sato on tulossa. Enemmän on kiloja kuin viime vuonna. Ohraa en ole vielä puinut, mutta sen jyväkoko vaikuttaa pieneltä. Kuivuus ja kuumuus ovat verottaneet sitä.

Naapilalla on ohran, vehnän ja kauran lisäksi pelloillaan myös hernettä.

– Herne näytttää nyt hyvältä ja liskomäärät suurilta. Se on syväjuurisempi kuin viljat, joten se saa niitä paremmin vettä kuivanakin kesänä.

Enää viljelijät eivät toivo sateita, sillä viljojen kasvu on ohi. Nyt pitäisi saada poutaa, jotta puinnit onnistuisivat.

 

TERVE!

Tämä sisältö on lehden tilaajille.
SHL DIGI tutustumistarjous 8 viikkoa 3,90 €.