Lähteelle

Vuosia sitten vieraanani oli eräs ystävä pienen poikansa kanssa. Olin silloin jo muuttanut nykyiseen kotikylääni luonnon keskelle. Pojalle talon ympäristö oli  suuri ja villi seikkailu. Hän sukelsi saman tien tutkimusmatkoilleen.  Jonkin ajan kuluttua poika juoksi luoksemme innosta puuskuttaen. Oli kiireistä tiedotettavaa yhtä paljon minulle kuin äidilleen. Hän oli löytänyt metsästä vesiputouksen. Tiesikö äiti, tiesinkö minä  sellaisesta?!

Olen tainnut usein kertoa pojan löytöretkestä. Se on sopinut esimerkiksi moneen asiaan.  Kotini vieressä tosiaan kulkee puro, joka kuohuu ja kohisee parhaiten lumien sulamisen aikaan, sadekesinä myös muulloin. Tuolloin se kohisi vielä näkymättömissä pusikon takana ennen kuin kaivoin sille uuden uoman lähemmäksi taloa. Matkaa ulkoportaaltani oli silloin runsaat parikymmentä metriä, nykyään hiukan vähemmän.

Minulle tuttuakin tutumpi asia voi jollekulle toiselle olla uusi löytö. Se on hyvä muistaa. Olen voinut kertoa jostakin ”purosta” vaikka kuinka monta kertaa. Toinen löytää sen eri tavoin. Vasta sitten se on hänelle olemassa.

Voisiko kysymystä uskomisesta miettiä myös tämmöisissä kehyksissä?  Ihminen kun aina ja kaikkialla on miettinyt olemassaoloaan ja mahdollista itseään suurempaa. Tiedän, että Jumala hoitaa ja kutsuu jokaista, ketä milläkin tavoin. Silti tekee mieli sanoa uskomisen mahdottomuutta pähkäilevälle: Hyvä että ajatuksesi Jumalasta ja Hänen olemassaolostaan ovat kriisissä. Niin pitääkin olla, jos Jumalasi on pilven päällä istuva partainen olento. Tai jos mahdollinen taivaasi on fyysinen paikka jossakin galaksien takana. Tai jos et anna mahdollisuutta ihan toisenlaiselle.

Lähde ja lippi

Kristikunta on alusta asti tiivistänyt olennaisimman uskostaan joihinkin tunnuksiin ja lauseisiin. Alussa riitti kolme sanaa: ”Jeesus on Herra.”  Sitten on nähty tarpeelliseksi selventää myös muita keskeisiä asioita Isä Jumalasta, Jeesuksesta ja Pyhästä Hengestä niin sanotuissa uskontunnustuksissa. Nikean uskontunnustus alkaa tiivistelmällä: ”Me uskomme yhteen Jumalaan, kaikkivaltiaaseen Isään, taivaan ja maan, kaiken näkyvän ja näkymättömän Luojaan. ” Kaikki maailmankaikkeus, pilven päälliset ja muut aurinkokunnat, kuuluvat siihen näkyvään luotuun, se taitaa usein unohtua. Tämän hetken tieteen menetelmin ei voida tieteellisesti todistaa  Jumalan olevan olemassa. Mutta ei voida todistaa myöskään, ettei Häntä ole, sanovat viisaat. Usko on toisenlainen tie. Jumala toimii ja vaikuttaa koko ajan. Kaikki olemassa oleva ja tapahtuminen on Hänen käsissään ja se on toki tutkittavissa kaikin tieteellisin menetelmin. Paremmin Hän on ilmoittanut itsestään kaikessa, mikä elää. Kaikkein selvimmin Hänet tunnemme Jeesuksen elämässä, teoissa ja julistuksessa.

Anna-Mari Kaskinen on kirjoittanut laulun uskon salaisuudesta.

”Et mahdu sanoihin, et muottiin ihmisten, Ei järki sinua voi saavuttaa, Et määritelmiin käy, et silmiin näy, Vaan sinut pieninkin voi löytää. Merten aavat, ääret taivaiden Kuinka ymmärtää voi ihminen? Jää suuri hiljaisuus, jää uskon salaisuus Jää toivo, joka meitä kantaa.

Kun tuuli puhaltaa, et kiinni sitä saa Ei hallita voi suurta Jumalaa. Ei vettä virtaavaa voi taltuttaa, Vaan sinut haurainkin voi löytää. Merten aavat, ääret taivaiden Kuinka ymmärtää voi ihminen? Jää suuri hiljaisuus, jää uskon salaisuus Jää Sana, joka meitä kantaa.

Ja Herra, kuitenkin Käyt luokse ihmisen, Niin rakas sinulle on jokainen. Et hylkää pimeyteen, jäät sydämeen. Nyt sinut heikoinkin voi löytää. Merten aavat, ääret taivaiden Kuinka ymmärtää voi ihminen? Jää suuri hiljaisuus, jää uskon salaisuus

Jää Kristus, joka meitä kantaa.”

Anna-Mari sanoo uskon salaisuuden löytyvän hiljaisuudesta ja suostumisesta hoidettavaksi. Hän valitsee sanat:  toivon, Sanan, Kristuksen kannettavaksi. Sellaiseen tapahtumiseen ja löytämiseen sopii kuvaksi paremmin lähde kuin tuo puroni putouksineen. Vanhojen kulkupolkujen varsilla ennen tiedettiin tarkoin, missä nämä virkistyksen paikat sijaitsivat. Lähteen vierellä oli usein tuohinen lippi odottamassa janoista saapujaa.  Lippi odottaa lähteellä nytkin. Tiedät kyllä.

 

Helvi Jousmäki,

eläkepappi Sappeesta

Kommentoi

Sinun tulee olla kirjautunut kirjoittaaksesi kommentin.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?