Kirkkoharjun kahvilarakennus sai luvan – Kilpailutus meni mönkään, loppuvuodesta järjestetään uusi

Kirkkoharjun näkötornin kahvila rakennetaan erilliseksi rakennukseksi. Rakentamisen kilpailutus pidetään loppuvuonna.

Kangasalan Kirkkoharjulle suunniteltu kahvilarakennus sai rakennusluvan. Rakentaminen alkaa kuitenkin aikaisintaan ensi vuonna, sillä hanke keskeytettiin epäonnistuneen kilpailutuksen jälkeen.

Kirkkoharjun kahvilan rakentamisesta tuli vain yksi tarjous ja se ylitti hankkeeseen varatut määrärahat.

Rakennuttaja Timo Harra sanoo, että Kirkkoharjun näkötornille suunnitellusta kahvilasta järjestetään uusi kilpailutus loppuvuonna.

Kahvilan on tarkoitus soveltua ympärivuotiseen käyttöön. Kirkkoharjun näkötorni on Suomen ensimmäinen funkistorni ja se valmistui 1931.

Eri tyylisuuntaa kuin funkistorni

Arkkitehti Salla Paakkunaisen suunnitelmien mukaan kahvilasta tulee 50-neliöinen rakennus, joka sijoitetaan harjun laelle. Kahvilaa ei kuitenkaan rakenneta aivan näkötornin kylkeen, eikä se myöskään edusta samaa tyylisuuntaa kuin vuonna 1931 valmistunut funkis-näkötorni.

Paakkunaisen mukaan lähtöajatus kahvilasuunnittelulle oli ensin, että toiminta mahtuisi nykyiseen tornijalustaan, jossa on jo valmiiksi tilavaraukset pienelle keittiölle asiakastiloineen. Määräykset esteettömyydestä, asiakas-wc-mitoituksesta ja elintarvikehygieniasta veivät tilaluonnoksia kuitenkin väkisinkin laajentamisen suuntaan.

– Ajattelimme, että hillitty tummaväritteinen laajennusmassa istuisi hyvin tornijalustaan telemaston tekniikkatilan viereen, eikä laajennukseen mahdutettu enempää kuin eteis- ja sosiaalitila sekä laatikkovarasto- ja pihahuoltovälinetilaa keittiölle sekä asiakkaiden wc-tilat. Maakuntamuseo ei kuitenkaan antanut tornijalustan uudelle erkkerille vihreää valoa, vaan kehotti viemään uudet tilat erillisrakennukseen.

Kirkkoharjun näkötornilta on huikeat näköalat. Se on suosittu kesäjuhlien ja erilaisten tapahtumien pitopaikka.

Kunnolla irti tornista

Lupahakemus jätettiin erillisrakennuksesta, joka sijoitettiin kunnolla irti näkötornista entisen vesitornin lähituntumaan.

– Rakennusmassa hajautettiin kahteen osaan: puikkomaisessa pääosassa on varsinainen kahvilasiipi ulkoterasseineen ja wc. Pienemmässä osassa ovat laatikkovarastot ja kiinteistön huoltovälineet. Huoltosakara sijoitettiin niin, että se sulkisi näkyvistä huoltopihatoiminnat.

Paakkunainen kertoo, että julkisivujen puuverhouksen ja muiden puuosien väriksi valittiin harmaata, oviin ja ikkunakarmeihin lainattiin näkötornista vihreää ja loiville vesikatoille merkittiin maksaruohoa.

– Uusien rakennusmassojen muotoilu on hillittyä ja näkötornille alisteista: kahvilanakin uudisrakennus jättäytyy suosiolla sivurooliin eikä hyökkää kenenkään silmille.

Kirkkoharjun kohde on ainutlaatuinen. Paakkunaisen mukaan sellaiseen miljööseen arkkitehti ei voi lähtökohtaisesti lähteä tuomaan omia muotofantasioitaan.

– Fiksua ei ole sekään, että apinoidaan kaikessa arvokkaan rakennuksen muotokieltä, materiaaleja ja väritystä ja näin hämärretään uuden ja vanhan rajaa, arkkitehti kommentoi.

 

TERVE!

Tämä sisältö on lehden tilaajille.
SHL DIGI tutustumistarjous 8 viikkoa 3,90 €.