Metsäperkiön tilan nuori isäntäemäntä avasi navettansa ovet vierailijoille

Anu Arpiainen on aina pitänyt lehmistä.

Anu Arpiaisen lehmät ovat rauhallista porukkaa. Eläimet eivät ole moksiskaan, vaikka keskellä niiden ruokintapöytää kulkee edestakaisin vierasta väkeä tilan avoimien ovien päivänä. Nuori isäntäemäntä seuraa hymyillen lehmiä taputtelevia ja kuvaavia ihmisiä.

–Päivä on lähtenyt mukavasti liikkeelle, hän sanoo viime lauantaina yhteistyössä MTK Luopioisen kanssa järjestämästään Päivä maalla -tapahtumasta.

Vieraat kuulevat navettaansa esittelevältä Arpiaiselta, että tilan lehmät tuottavat keskimäärin maitoa 37 kiloa vuorokaudessa. Paras lehmä on nyt 57 kiloa maitoa vuorokaudessa tuottava yksilö. Lypsyrobotilla lehmät käyvät kahdesta neljään kertaan päivässä.

Tiedon jakaminen kuluttajille siitä, millaista käytännön työ karjatilalla on, olikin suurin sysäys sille, että Arpiainen halusi avata navettansa ovet vierailijoille.

–Ihmiset pääsevät samalla näkemään, että eläimet voivat hyvin, hän lisää.

Tärkeää nähdä, mistä maito tulee

Päivä maalla -tapahtumat vetävät kaikenikäisiä kävijöitä, joiden joukossa on paljon lapsiperheitä. Miia Nummela-Price yhdessä miehensä Robin kanssa halusi näyttää perheen pojille, Jakobille ja Freddielle, mistä tölkissä oleva maito on lähtöisin.

Kuljettajan paikalla Joonatan Jatuli, apukuskina Sisu Arpiainen.

Kukkian rannalla kesää viettävä, Englannissa perheineen asuva Nummela-Price on itse kiinnostunut näkemään, miten työtä tehdään nykyään lypsykarjatilalla.

–Lapsena mummulassa pääsin katselemaan lehmien lypsyä. Nyt robotti hoitaa sen työn. Paljon on kaikki muuttunut, hän mainitsi.

Metsäperkiön tilan maatalouskoneet, traktori erityisesti, kiinnostivat perheen poikia enemmän kuin navetan lypsylehmät ja nuorkarja.

Janne Salminen kertoi lähteneensä tilakäynnille uteliaisuuttaan ja maataloutta kohtaan tuntemasta kiinnostuksesta. Mies on ollut myös rakentamassa navetoita.

–Hyvä, kun tällaisia järjestetään. On mukava nähdä, mistä maito lähtee liikkeelle, Salminen ja hänen puolisonsa Johanna Vierikka kiittelivät.

Tilan puikkoihin 23-vuotiaana

Anu Arpiaisesta tuli kotitilansa omistaja tämän vuoden alussa, jolloin tilalla tehtiin sukupolvenvaihdos. Ennen tilakauppoja 23-vuotias isäntäemäntä oli juuri ehtinyt valmistua agrologiksi Mustialasta.

–Tähän on kasvanut. Olen pienestä saakka ollut töissä mukana. Tykkään lehmistä, Anu perustelee ammatinvalintaansa ja yrittäjäksi ryhtymistään.

Vanhemmat auttelevat tilan töissä vielä. Anun omaa bravuurialaa on nimenomaan karjanhoito. Kaikki konehommat luonnistuvat hyvin, vaikka hän tunnustaakin olevansa silloin aika avuton, kun jokin kone menee rikki. Tuolloin apuun useimmiten tulee isoveli.

Suurempia investointisuunnitelmia nuorella yrittäjällä ei tässä vaiheessa ole.

–Pieniä parannuksia, jotka liittyvät lehmien ulkoiluun, hän kaavailee.

Anu Arpiaisen pihattonavetassa on 70 lypsävää ja nuorkarjaa 60 pään verran. Lehmien lypsyn hoitaa yksi lypsyrobotti.

Janne Salminen, Johanna Vierikka sekä pojat Severi Salminen ja Akseli Salminen pääsivät taputtelemaan lehmiä. Vaunuissa mukana Amanda Salminen.

TERVE!

Tämä sisältö on lehden tilaajille.
SHL DIGI tutustumistarjous 8 viikkoa 3,90 €.