13-vuotiaat pälkäneläiskaksoset Matilda ja Amanda Saltbacka ovat nuoresta iästään huolimatta jo kokeneita ampumahiihtäjiä. Heiltä löytyy tukku SM-mitaleita niin ampumahiihdossa kuin -juoksussakin. Ampumajuoksussa tuli hiljattain SM-pronssia viestissä.
Kaksikko aloitti yleisurheilun 6 vuoden iässä, hiihtoharrastus tuli kuvioihin 9-vuotiaana.
– Tytöt olivat 10-vuotiaita, kun he näkivät Kaisa Mäkäräisen tv:ssä. Kumpikin halusi lisätä hiihtoon ampumisen. Siitä se sitten lähti, valmentaja-isä Juha Saltbacka muistelee.
Nyt Saltbackan perheellä on takanaan tuhansia hiihtokilometrejä ja laukauksia. Harjoitteluun käytetään neljä iltaa viikossa, kun pitää sekä ampua että hiihtää ja tehdä niitä välillä yhdessä.
Ei halvimmasta päästä
Juha Saltbacka laskeskelee, että harrastukseen kuluu kaudessa riittävästi euroja. Pitää olla perinteisen suksea, vapaan suksea, vesikelin suksea, pikkupakkasen suksea, monoja, aseita ja paukkuja.
Harjoituspaukut maksavat 8 senttiä kappale, kisakudit 25 senttiä.
– Kotona tehdään paljon kylmälaukauksia eli pitoja. Niillä saadaan harjoitettua tiettyjä lihaksia ilman että paukkuja kuluu, tytöt kertovat.
Pulttilukkoisen aseen voi saada muutamalla satasella, mutta suoravetoinen kivääri maksaa huomattavasti enemmän. Amanda ampuu käytetyllä 22-kaliiberisella pienoiskiväärillä. Ja taas puhe kääntyy Mäkäräiseen.
– Tällä on voitettu Kaisa Mäkäräinen, sillä tämä on ostettu teuvalaiselta Lotta Mattilalta. Kaisahan aloitti ampumahiihdon vasta 18-vuotiaana, Saltbackat selvittävät.
Matilda on vasenkätinen ja hänelle on vaikeampi löytää käytettyä asetta, joten Matildalle hankittiin uusi Anschütz-pienoiskivääri.
Pyssy ei vielä kirjaimellisesti keiku ampumahiihtojunnujen selässä, sillä sitä kannetaan ladulla vasta 16-vuotiaina. Siihen asti ei juniori ei tarvitse omaa aseenkantolupaa, vaan lupa pitää olla valmentajalla. Toinen helpotus lapsille on se, että pystyammunta tulee vasta 15-vuotiaille junioreille.
Omatoimisesti ammuntaa Pälkäneellä
Saltbackat ampumahiihtävät Ahveniston ampumahiihtäjissä, jossa valmennusoppia jakaa olympiavoittaja Marjut Rolig. Heidän maastohiihtoseuransa on Valkeakosken Haka. Kaksoset siirtyivät Hakaan täksi kaudeksi, sillä Valkeakoskelle on lyhyempi matka.
Omatoimista harjoittelua voi tehdä Pälkäneen ampumaradalla, mutta iltojen pimeys haittaa ammuntaharjoittelua. Toiveissa olisikin, että radalle saataisiin valaistusta.
Pälkäneen juoksumaastot keräävät kiitosta. Sen sijaan rullahiihtoon soveltuvaa tasaista asvalttia ei täällä juuri ole. Aiemmin parhaat paikat rullasuksien lykkimiseen löytyivät Sappeesta, ja nekin ovat nykyään kovin paikkailtuja.
Löytyykö kaksosista eroja?
Saltbackan kaksosilla on samat harrastukset ja he ovat yhtä hyviä koulussa. Läksyt he ehtivät tehdä kotona, kokeisiin he lukevat matkalla harjoituksiin. Kumpikin miettii opiskelua Vuokatin urheilulukiossa. Molempien toiveammattina on arkkitehti tai sisustusarkkitehti.
Mikä on teidän suurin ero?
– Minä olen vähän nopeampi ladulla, Matilda sanoo.
– Ja minulla on vähän tarkempi sihti, Amanda miettii.
Toinen erokin löytyy: Amandaa kiinnostaa erityisesti piirtäminen. Hän on muun muassa piirtänyt Pälkäne-aiheisen kilpailun voittotyön, joka maalattiin koristamaan Helmikkalan bussia.
Matildaa taas kiinnostaa vanhojen ampumahiihtokisojen katsominen ja niistä oppiminen.
Onko teillä muita harrastuksia?
– No, vähän yleisurheilua, uintia ja laskettelua, molemmat luettelevat.
Kaksoset ovat myös ilmoittautuneet Kuohussa pidettävälle syksyn vapaauintikurssille, jotta ensi vuoden Kukkia riatloni sujuu entistä nopeammin. Tänä kesänä jalka nousi hienosti naisten sarjan juoksuosuudella, mutta uinti verotti sijoitusta.
Varoituksen sana ensi kesän Kukkia riatloniin osallistuville: Tällä kaksikolla vauhti vain kiihtyy.
Kommentointi on suljettu.