Hälytyksiä, mutta myös paljon muuta – VPK-toiminta antaa hyödyllisiä yleistaitoja

Vapaapalokunnassa toimiminen on varsin yhteisöllistä. Kuvassa ylärivissä Johanna Vierikka ja Päivi Porrassalmi. Alhaalla vasemmalta Ville Vierikka, Janne Salminen, Kari Uusimaa ja Jouni Vierikka.

– Kyllä se on ennen kaikkea mahdollisuus ihmisten auttamiseen, mikä vapaapalokuntaan vetää, 40 vuotta Kuhmalahden VPK:ssa mukana ollut Jouni Vierikka miettii.

Muut VPK:laiset nyökyttelevät ympärillä. Viime vuosina Kuhmalahden VPK:lle on tullut keskimäärin yksi hälytys viikossa, mikä tarkoittaa tässä vaiheessa vuotta yhteensä 40:ä hälytystä. Tänä kesänä vapaapalokuntaa on työllistänyt esimerkiksi kaksi metsäpaloa. VPK lähtee tulipalojen lisäksi paikalle myös esimerkiksi isoihin liikenneonnettomuuksiin ja öljyvahinkojen torjuntatehtäviin.

– Toiminta vaatii tiettyä sitoutumista. Ja koska toimimme pienellä paikkakunnalla, pitää osata varautua siihen, että kun mennään onnettomuuspaikalle, avun tarvitsija voi olla joku tuttu, Johanna Vierikka miettii.

Kuhmalahdelta lähdetään hälytyksille toisinaan myös Sahalahdelle, Rautajärvelle tai vaikkapa Eräjärvelle. Pisimmillään on lähdetty Pyhärantaan saakka.

– Samoin muualta annetaan tarvittaessa apua Kuhmalahdelle. Enää ei ole niin, että toimisimme vain omalla paikkakunnallamme, Jouni Vierikka kertoo.

Kuhmalahden VPK:lla on käytössään kaksi säiliöautoa, joista toiseen mahtuu 16 000 litraa vettä. Tällaisia säiliöautoja ei ole käytössä läheskään kaikilla vapaapalokunnilla, joten autoa kysytään silloin tällöin ajoon kauemmaksikin.

Yhteisöllistä toimintaa

Vaikka hälytystoiminta on toiminnan ydintä, on toiminta kuitenkin paljon muutakin kuin sinivalojen välkettä ja onnettomuuspaikoille kiitämistä. Kerran viikossa, maanantaisin, kokoonnutaan omiin tiloihin Taidetielle ja harjoitellaan hälytyksiä varten.

– Yhdessä tätä tehdään. Yhteisöllisyys on vapaapalokunnissa erittäin tärkeä juttu, Johanna Vierikka mainitsee.

Hälytysosaston lisäksi Kuhmalahden VPK:ssa toimii naisosasto. Naisosasto kokoontuu aina tarpeen mukaan. Osaston vastuulla on pitkäkestoisemmissa sammutustöissä miehistön muonitus. Naisosasto on usein myös mukana tapahtumajärjestelyissä.

– Tulevana viikonvaihteena esimerkiksi muonitamme Kuhmalahti Pullingiin saapuvat museoautoilijat. Lisäksi olemme aktiivisesti mukana vuosittain järjestettävässä paloaseman 112-päivässä, Päivi Porrassalmi listaa naisosaston tyypillisiä töitä.

Kuhmalahden paloasemalla on ollut toimintaa myös lapsille, mutta viime vuonna toiminta oli tauolla vähäisen osallistujamäärän takia. Tänä vuonna nuoriso-osaston toimintaa yritetään saada taas jalkeille.

– Jos tulijoita vain riittää, junnuosasto aloittaa kyllä taas kokoontumiset, Johanna Vierikka lupaa.

Jokaisen VPK:laisen pitää suorittaa sammutustyökurssi, jota järjestää Pirkanmaan pelastuslaitos. Kurssi antaa perusvalmiudet sammutustöihin.

– Kun perusvalmiudet ovat hallussa, tarjolla on paljon erilaisia kursseja, joilla omia taitojaan voi kehittää edelleen, Janne Salminen lisää.

Päivi Porrassalmi jatkaa, että vapaapalokunta antaa paljon yleishyödyllisiä taitoja ja tietoja, vaikka ei hälytysosaston toimintaan osallistuisikaan.

– Esimerkiksi alkusammutusta ja ensiapua. Ja naisosastossa oppii varmasti käyttelemään soppatykkiäkin, Porrassalmi nauraa.

 

Kuhmalahden VPK:

  • Kuhmalahden VPK perustettiin ensimmäisen kerran vuonna 1888, mutta toiminta loppu 1900-luvun levottomina alkuvuosina. Toiminta käynnistyi uudelleen, joskin takellellen, vuonna 1949. Varsinainen toiminta alkoi vuonna 1955.
  • –Ensimmäinen paloauto, nelivetoinen Land Rover, hankittiin Kuhmalahdelle vuonna 1956.
  • Vuosien varrella VPK:n toimintaa ja kalustoa on kehitetty ja parannettu pitkälti talkoiden varassa. 1970-luvulla kalustoa säilytettiin kirkonkylässä Säästöpankin alakerrassa. Kalustoa oli myös Pohjassa ja Puntarin meijerin luona sijainneissa kalustovajoissa.
  • 1980-luvulla hankittiin säiliöauto. Vuodesta 1982 lähtien Kuhmalahden VPK on toiminut kunnan sopimuspalokuntana. Samana vuonna löytyi kalustolle uusi tallipaikka kirkonkylästä vanhan pappilan läheisyydestä.
  • Naisosasto aloitti toimintansa vuonna 1983. Nuoriso-osasto perustettiin vuonna 2000.
  • 2000-luvulla kalustoa on hankittu lisää ja nykyaikaistettu. Nykyisin VPK:lla on käytössä kolme paloautoa, ja miehistönkuljetusauto, vene sekä iso määrä erilaista palonsammutusvälineistöä.
  • Uusi paloasema valmistui vuonna 2002. Vuonna 2011 paloaseman viereen valmistui uusi huoltorakennus, jossa voi järjestää esimerkiksi koulutuksia. Tilaa vuokrataan myös ulkopuolisten käyttöön.
  • Hälytysosastossa on tällä hetkellä noin 15 jäsentä, naisosastossa noin 10.

 

 

 

 

TERVE!

Tämä sisältö on lehden tilaajille.
SHL DIGI tutustumistarjous 8 viikkoa 3,90 €.