Medelplan-näytelmä sai kantaesityksensä – Tahdonnäyte elää, vaikka taidonnäyte paloi

Turun edistysmielinen piispa ymmärsi kuvien merkityksen jo reilut 300 vuotta sitten. Niiden painaminen oli kuitenkin vaikeaa ja kallista, sillä alkeellisessa kirjapainossa jokainen kuva oli kaiverrettava erikseen puulaatalle.

Medelplan-näytelmässä esiintyvät Jouko Enkelnotko, Konsta Laakso ja Emilia Pokkinen.

Piispa uskoi oppikirjassa tarvittavien kuvien tekemisen nuoren kädentaiturin tehtäväksi. Kirkonmies onnistui välittämään kuvien leikkaajalle jättiurakassa tarvittavan voiman: kyse oli tahdosta.

Daniel Medelplan onnistui mahdottomalta vaikuttaneessa tehtävässä ja mainetta saanut kaivertaja pääsi kohta käynnistämään kirjapainoa Viipuriin. Kirjanpainajan lupaava ura lopahti jo ennen kuin venäläiset sotajoukot raunioittivat maan ja ajoivat kirjapainot Ruotsiin. Medelplanin kohtaloksi koitui rakkaus: suhde veljentyttären kanssa poiki kuolemantuomion. Tuomio muuttui kujanjuoksuksi, josta hengissä selvinneestä Medelplanista tuli köyhä maankiertäjä.

Kaksi vaimoa hautaan saatellut Medelplan päätyi kolmannen vaimonsa kanssa Pälkäneelle, jonka asukkaat Suuren Pohjan sodan taistelut ajoivat piilopirtteihin pitkin metsiä. Taurialassa loisena elänyt mies sai vielä vanhoilla päivillä paikallisilta papeilta työtilauksen, jonka ansiosta piinattu sukurutsaukko jäi historian lehdille.

Medelplan veisti puulaatoille aapiskatekismuksen painolaatat. Niiden avulla sodan raunioittamassa maassa pystyttiin opettamaan lukutaitoa ja sanaa. Tahdonnäyte jäi elämään suomalaisen sivistyshistorian merkkitekona, vaikka taidonnäyte katosi viimeistään Turun palossa, kun viimeinen tunnettu kappale puuaapisesta tuhoutui.

 

Valonkajastus pimeyden keskellä

Medelplan-näytelmä täytti Rönnvikin vintin.

Pälkäneen kirjafestareilla kansaesityksensä saanut Medelplan-näytelmä on opettavainen tarina puuaapisen kaivertajan tuskaisasta, kärsimyksen täytteisestä elämästä. Faktat ovat kohdallaan, ja ajan kuva luodaan yksinkertaisilla keinoilla: näyttämön ruuduilla hohtavat kuvat aikakauden miljööstä ja Medelplanin kuvitustöistä.

Kirjafestareilla näytelmä sai alakerrassa nostattavan lisänäytöksen, kun kansalliskiivailija Teemu Keskisarja kuvasi Medelplanin merkitystä pimeän aikakauden valonkajastuksena. Joukkoraiskausten, kannibalismin ja kaikenlaisen puutteen riivaamasta Ruotsin riistomaasta meinasivat loppua ihmiset. Tämän pimeyden keskellä Pälkäneellä pystyttiin tekemään kaikkien aikojen kirjahanke.

Näytelmässä Medelplanin puuaapisen merkitystä avataan 300 vuoden aikaharppauksella nykypäivään. Somettavaa 2010-luvun nuorta ei paljon lukeminen nappaa. Viestit leviävät helpommin ja nopeammin kuin 300 vuotta sitten, jolloin jokainen kirjain latoa ja jokainen kuva kaivertaa painolaatalle.

Erityisen koskettava on jouluevankeliumista mukailtu siirtymävaihe, kun kirjanpainaja lähti uuden vaimonsa kanssa Turkuun hautaamaan ensimmäistä vaimoaan. Itämaan tietäjien sijaan Medelplania odottaa tuomio. Tahtonsa ansiosta marttyyri kokee kuitenkin kuolemansa jälkeen yllättävän ylösnousemuksen: puuaapinen nousee sivistystahdon symboliksi.

 

Opettavainen tarina kouluille

Kulttuurituottaja Marketta Pyysalo esitteli Medelplan-näytelmän.

Medelplan-näytelmän kantaesitys veti Rönnvikin vintin täpötäyteen, ja viimeisinä saapuneet saivat seurata näytelmää seisaaltaan. Toivon mukaan historiaa ja lukutaitoa hienolla tavalla kuvittava näytelmä tullaan näkemään kouluissa ja kirjastoissa pitkin maata.

Medelplan-näytelmän on kirjoittanut Jari Nieminen ja ohjannut Sanna Majanlahti. Päähenkilöä esittää Konsta Laakso. Muissa rooleissa urakoivat Emilia Pokkinen ja Jouko Enkelnotko.

 

 

 

Lue myös:

Laadukas ohjelma veti Rönnvikin viinitilan täyteen yleisöä – kirjafestarit sai täydet kymmenen pistettä

Reunamerkintä

Areenaluokan tapahtuma

Tänä vuonna tulee kuluneeksi 300 vuotta siitä, kun Daniel Medelplanin veistämillä puulaatoilla painettiin aapiskatekismuksia. Kirjan ansiosta nauriita kasvattaneille savupirttien asukkaille voitiin opettaa lukemista ja sanaa isovihan raunioittamassa maassa.

Medelplania ja puuaapista juhlistava Pälkäneen lukutaidon vuosi huipentui sunnuntaina kirjafestareilla. Medelplan-näytelmä ja Teemu Keskisarjan esitelmä tekivät selväksi, ettei intoilu ole turhaa. Medelplan ei ole vain paikallinen merkkihenkilö, vaan kansallisen sivistystahdon symboli.

Rönnvikin parkkipaikat ja salit täyttänyt väkiryntäys puolestaan osoitti, että uudenlaiselle kulttuuritapahtumalle olisi kysyntää muulloinkin kuin juhlavuonna. Kirjafestarit vetivät väkeä kauempaakin, ja kävijät olivat päivän antiin tyytyväisiä.

Suosituimpiin tilaisuuksiin kaikki eivät tahtoneet mahtua sisälle. Pihakaiuttimien kautta esitelmiä seuranneet toivoivat, että jatkossa tapahtuma vietäisiin Kostia-areenalle, jossa tilaa riittäisi kaikille.

Itse asiassa uusi areena on synnyttänyt koko ajatuksen kirjafestareista. Tapahtumaa jalostettaessa iso halli alkoi kuitenkin hirvittää: muutama sata kävijää hukkuisivat suurelle areenalle, ja tunnelmasta tulisi kolkko. Siksi festarit vietiin Rönnvikin maalaisidylliin, jossa lähes kaikki puitteet olivat valmiina. Tunnelmasta tuli kuitenkin vähän turhankin tiivis, kun lukutaidon päivä sai väen laajalti liikkeelle. Se ei ole varsinainen ihme, sillä päivän Hesari esitteli parin aukeaman verran tapahtuman vetonaulaa, Teemu Keskisarjaa.

TERVE!

Tämä sisältö on lehden tilaajille.
Tutustu 5 viikkoa vain 1,90 €.