Haikarat ovat nyt liikkeellä – haikara on kärsivällinen lintu, joka voi odotella rantavedessä saalista pitkäänkin


Harmaahaikara kahlailee rantavesissä saalista etsien.

Haikarat tuntuvat laajentavan elinalueitaan. Erityisesti lähivuosina etenkin harmaahaikaroita on ollut liikkeellä runsaasti. Vielä 1970-luvun alussa harmaahaikarakin oli harvinaisuus, jota ahkerakaan lintuharrastaja ei tavoittanut vuosittain.

Harmaahaikaroiden määrä kasvaa meillä aina alkusyksystä. Tämä johtuu siitä, että etelämpänä, kuten Virossa, pesineet haikarat ja etenkin niiden jälkeläiset lähtevät liikkeelle ja saapuvat meille tutkimaan mahdollisia uusia alueita.

Harmaahaikaroiden lisäksi uuden yllätyksen on aiheuttanut jalohaikaran ilmestyminen reheville rannoille. Lajin ensimmäinen pesintä todettiin kesällä 2018 Porvoon seudulla, jossa se pesi harmaahaikaroiden kanssa. Tänä vuonna jalohaikarat ovat tupsahtaneet Etelä-Suomeen kymmenin yksilöin. Suurimmassa parvessa arvioitiin olleen jopa yli 40 yksilöä. 10–20 linnun parvia on tavattu useita. Pirkanmaalla jalohaikaroita on nyt tavattu yksittäin ja muutaman linnun parvissa muun muassa Kangasalla, Pälkäneellä ja Tampereella. Varmimpia paikkoja jalohaikaran tapaamiseen on ollut Lempäälän Ahtialanjärvi. Kangasalla haikaroita voi käydä kiikaroimassa vaikkapa Kirkkojärven rantamilla.

Jalohaikara pesii varsinaisesti Keski- ja Kaakkois-Euroopan rehevillä ruovikkojärvillä, meitä lähinnä vahva kanta on Latviassa. Näyttää kuitenkin vahvasti siltä, että se levittäytyy pohjoisemmaksi ilmaston muuttuessa. Maailmanlaajuisesti jalohaikaran esiintymisalue ulottuu lähes kaikille mantereille, pois lukien kylmimmät alueet.

Harmaahaikara on runsaslukuisin Euroopan haikaralajeista. Euroopan kanta lähentelee jo varmaankin puolta miljoonaa, ja Suomen kanta on yli 1000 paria. Meillä harmaahaikaran pesät sijaitsevat yleensä korkealla tiheissä puissa usein kuusiryhmissä.

Harmaahaikaran ravintona ovat matalilta rannoilta löytyvät pikkukalat ja muut pikkuelävät kuten sammakot ja sisiliskot. Harmaahaikara on kärsivällinen tyyppi, joka voi seisoskella pitkät tovit rantavedessä ja odotella kohdalle saapuvaa saalista. Usein sen näkee hiljakseen kahlailevan rantaa pitkin pohjaa tarkkaillen. Pikkukalan uidessa sen lähettyville kala napataan nopeasti nokkaan.

 

Jalohaikaroita on nyt Suomessa enemmän kuin koskaan

BirdLife Suomi tiedotti tiistaina, että jalohaikaroita kiertelee nyt Suomen järvillä ja merenlahdilla enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Havaintoja on tehty etelästä Oulu–Joensuu-linjalle saakka. Viimeisen kuukauden aikana havaintoja on kirjattu yli tuhat, joskin monet havainnot koskevat samoja lintuja.

Suomessa on tällä hetkellä satoja jalohaikaroita. Useassa paikassa on havaittu yli kymmenen linnun parvia, muutamin paikoin jopa yli 20 yksilön kerääntymiä. Elokuun alussa Kotkassa ja Haminassa nähtiin peräti 45 jalohaikaran parvi. Vielä muutama vuosi sitten havaittiin lähinnä yksittäisiä lintuja.

Kokonaan valkoinen ja lähes kurjen kokoinen jalohaikara on helppo tuntea, eikä sitä juuri voi sekoittaa mihinkään muuhun lajiin. Samankokoinen harmaahaikara on pääosin harmaa ja selvästi tummempi.

Jalohaikaroita voi nähdä Suomessa vielä pitkälle syksyyn. Kuva: Pertti Rasp

TERVE!

Tämä sisältö on lehden tilaajille.
Tutustu 8 viikkoa vain 3,90 €.