Sen sijaan, että kaavitaan soppaa yhä tyhjemmäksi käyvästä yhteisestä padasta, voitaisiin ajatella, että lisätäänkin pataan uusia tuoreita raaka-aineita. Eli ikuisen säästämisen sijasta kunnon investointeja. Kuten vanha kansa sanoi: isoa kalaa kannattaa pyytää, vaikka ei sitä saisikaan.
Luopioisissahan ei tunnetusti päätä palella, mitä luovuuteen tulee. Luopioisten Yrittäjien ja Kehittyvät Kukkian kylät -hankkeen piirissä on jo jonkin aikaa pyöritelty ajatuksia vihreästä Pälkäneestä. Uusiutuvan energian tuotannolle soveltuvia alueita onkin löytynyt eri puolella pitäjää. Varteenotettavimmaksi vaihtoehdoksi ovat nousseet tuulivoimapuistot, jotka ovat koko valtakunnassa nyt muutenkin kovassa nosteessa. Neuvotteluja on käyty eri toimijoiden kanssa ja opittu asiasta lisää. Suurimmaksi ongelmaksi on nousemassa kaavailtujen alueiden pienuus. Kaksi tai kolme aluetta voivat toki muodostaa yhden tuotantoyksikön, kunhan etäisyydet ovat huoltotyön kannalta kohtuulliset. Näin saataisiin tilaa 10–12 roottorille.
Toinen kriittinen kohta ovat etäisyydet asutukseen. Ohjeellinen arvo on Suomessa Euroopan tiukin eli 1,5–2 kilometriä lähimmästä kiinteistöstä, asuttiinpa siinä tai ei. Muualta Suomesta tulleet viestit kertovat, että asukkaat eivät pääsääntöisesti pidä voimalan läheisyyttä haitallisena plussat ja miinukset punnittuaan. Suhtautuminen on meilläkin ollut yllättävänkin kannustavaa. Muita tärkeitä tekijöitä ovat ympäristön luontoarvot sekä luonnollisesti sähkönsiirron ja huoltotieinfran helppous.
Myllyt jauhavat tuloja ja hyvinvointia
Voimalat eivät ole mikään satujen sampo, mutta ne tuottavat kiistatta hyvinvointia alueelleen. Tuloa tulisi esimerkiksi kunnalle ja seurakunnalle kiinteistöveroina, maanomistajille yleensä omistajakorvauksina sekä voimalan läheisyydessä oleville mahdollisina haittakorvauksina.
Kiinteistöveron arvo on esimerkiksi 10–12 yksikön voimalassa noin yksi veroprosenttiyksikkö eli miljoona euroa per vuosi. Sillä saisi jo aikamoisen määrän uusia aineksia yhteiseen pataan!
Voimalayhtiöiden kanssa käydyissä keskusteluissa on käynyt selväksi, että mikään nappikauppa ei ole kyseessä. Yhtiöt joutuvat investoimaan hankkeeseen rankasti, luokkaa miljoona euroa per megawattitonni sähköä. Pelkästään esiselvitysvaihe vie noin 200 000 euroa.
Yksikään yhtiö ei siis lähde leikkiin kevein perustein. Voimalat eivät myöskään tuota kunnalle pikavoittoja, sillä hanke vie toteutuessaan vuosia. Parhaiten voimme Pälkäneellä nopeuttaa asiaa tutkimalla asiat perusteellisesti etukäteen ja varmistamalla kaikkien maanomistajien myönteisen kannan.
Mitä haittapuolia tuulivoimaloista on? Maisema muuttuu, sehän on selvä. Horisontissa näkyy pyöriviä siipiä. Kumpuileva maasto ja sen peittoisuus lähietäisyydeltä kuitenkin maastouttaa tuulimyllyt tehokkaasti.
Kilpailussa vihreän energian kunnan asemasta on tärkeää myös kehittää aurinkovoimaa joko yksityisinä, itsenäisinä yksikköinä tai osana kunnan lämpötuotantoa. Muitakin vaihtoehtoja on: hakelämpö sen eri muodoissa, maalämpö jopa kimppamuotoisena ja niin edelleen. Nyt luovuutta ja tulevaisuudenuskoa peliin!
Kiinnostuneet voivat ottaa yhteyttä allekirjoittaneisiin.
Kirsi Oesch,
Kehittyvät Kukkian kylät, hankekoordinaattori
Erkki Toivari,
yksi puuhailijoista
Kommentointi on suljettu.