MAINOS

Keskusta elää ja kehittyy – kuten pitääkin

Elinympäristöjohtaja Sirkku Malviala ja kaupunginarkkitehti Mari Seppä ovat aktiivisesti mukana Kangasalan keskustan kehittämishankkeissa.

Kangasalan kaupungin keskustan rakennuskanta on viime aikoina kokenut monia muutoksia, ja muutokset myös jatkuvat lähitulevaisuudessa. Kaupungin elinympäristöjohtaja Sirkku Malviala muistuttaa, että täysin poikkeuksellinen tilanne ei suinkaan ole – keskustassa on aiemminkin ollut vähän väliä käynnissä suuria rakennusprojekteja.

– Esimerkiksi Kangasala-talo valmistui viitisen vuotta sitten, uimahalli ja kirjastolaajennus noin kymmenen vuotta sitten. Lisäksi ydinkeskustaan on noussut useita asuin- ja liikerakennuksia, Malviala listaa.

Syy keskustaa muovaavalle rakentamiselle on Malvialan mukaan varsin yksinkertainen.

– Kaupungin pitää kasvaa ja kehittyä tai se kuihtuu ja kuolee. Keskustan elinvoimaisuus edellyttää lisää asuntoja, työpaikkoja ja houkuttelevuutta, hän sanoo.

Elinvoimainen keskusta on kaupungille veto- ja pitovoimatekijä. Samalla se luo identiteettiä ja tietyllä tavalla antaa kaupungille kasvot – tai ainakin vahvasti näkyvän osan niistä.

Palvelut pysyvät keskustassa, kun lähistöllä on riittävästi niitä käyttäviä asukkaita ja tarjonta on riittävän monipuolinen houkutellakseen kävijöitä myös hieman kauempaa. Kun palvelut pysyvät kunnossa, on uusien tulijoidenkin houkuttelu helpompaa. Joukkoliikenteeseen satsaamisen jälkeen Kangasalan keskustaan alkaa päästä paremmin ja yhä useammin myös linja-autolla, mikä osaltaan kääntää keskustan olemusta jättimäisestä pysäköintialueesta joksikin muuksi.

Palvelujen lisäksi merkitystä on myös elinympäristön laadulla – viihtyisyyttä kaivataan, ja esimerkiksi kauppahallin suunnittelussa juuri siihen pyritään vastaamaan.

– Jos me emme satsaa keskustaan, vetovoima valuu hiljalleen Tampereen suuntaan, kaupunginarkkitehti Mari Seppä huomauttaa.

Kaupungin keskustan kehittäminen on vahvasti ponnistanut tiedosta, jonka mukaan Kangasalan keskusta on yksi seudun eläkeläisvoittoisimmista. Muutosta on haettu muun muassa ammattioppilaitoksen sijoittamisella Pikkolaan, opiskelija-asuntotalolla sekä uuden torin ja kauppahallin visioilla.

Keskustaa pyritään kehittämään silti ketään unohtamatta. Harvassa kaupungissa torilta järjestyy esteetön kulku torilta läheisen luontopolun pitkospuille.

Taustalla keskustan kehittämisessä vaikuttavat muun muassa keskustan osayleiskaava sekä Uusi Kangasala-työpajakokonaisuus, jossa keskusta-aluetta visioitiin uusiksi yhdessä asiantuntijoiden ja asukkaiden voimin.

 

 

 

Muuttuva keskusta

Lähitulevaisuudessa Kangasalan keskusta-alueen kehittämisessä on suunnitteilla ja rakenteilla ainakin seuraavia kohteita.

Torin yleissuunnitelma 2016.

 

Vesaniemi

Vesaniemen kehittämiseen tähtäävä kolmivaiheinen yleissuunnitelma valmistuu talvella 2020. Joka vuosi entistä parempaa Vesaniemeä kohti tähtäävä suunnitelma toteutetaan vaiheittain siten, että ensin tehdään pieniä parannuksia.

 

Urheilutie

Vanha tekninen keskus puretaan, kun nykyisille kaupungin palveluille osoitetaan uudet tilat keskustasta arviolta vuoteen 2025 mennessä. Tilalle rakennetaan perheasumista: kaupunkipientaloja ja rivitaloja. Jo sitä ennen urheilukenttää kavennetaan puoleen ja Vesaniemeen johtavan tien linjaus muuttuu. Urheilukentän alueen osalta suunnittelu on käynnistymässä 2020 ja rakentaminen 2021.

 

Harjunsola 1

Asuinkerrostalo on heikossa kunnossa ja poistuu käytöstä vuonna 2020. Vireillä on kaava, jossa kaupungintalon viereen esitetään rakennettavaksi uusi asumisen ja liikerakentamisen kortteli. Samalla halutaan kiinnittää huomiota läheisen liikuntareitin saavutettavuuteen.

 

Torin suunnittelu

Toteutussuunnittelu käynnistyy jo loppuvuonna 2019. Suunnittelija kilpailutetaan ensi talven aikana ja toteutukseen hanketta halutaan viedä mahdollisimman pian sen jälkeen. Torialueesta tehdään esteetön ja viihtyisä kohtaamispaikka, jonne on ideoitu kasvillisuutta, taidetta, pieni esiintymislava ja asiointipysäköintiä. Taustalla vaikuttaa vuonna 2016 valmistunut torin yleissuunnitelma.

Kauppahallin konseptisuunnittelu on valmistunut tänä vuonna ja parhaillaan on käynnissä toimijoiden, operaattoreiden ja sijoittajien etsintä. Torin alueelle on rakentumassa uusia kerrostaloja. Tänä vuonna valmistuu kaksi katettua linja-autopysäkkiä.

 

Myllystenpohjan kortteli

Uimahallin ja torin välisellä alueella olevaan kortteliin on vireillä asemakaava, jossa nykyinen matalahko liiketalo korvautuu asumista, liiketilaa ja toimistoja yhdistävällä rakentamisella. Kaava on mahdollista saada voimaan vuonna 2020.

Pysäköintitalo valmistuu parin kuukauden sisällä. Pysäköintitalon seinän taideteos on jo valmistunut.

Suunniteltu näkymä torilta uimahallin suuntaan.

 

Ellintien kortteli

Uimahallin ja kaupan välisiä kävelyn ja pyöräilyn yhteyksiä on tavoitteena parantaa suunnittelussa parhaillaan olevalla Tampereentien alikululla. Alikulku on määrä rakentaa vuonna 2021.

Kaupalle varataan tilaa laajenemiselle.

 

Pikkolan kampus

Tekeillä on jäähallin laajennuksen asemakaavoitus sekä Pikkolan koulukampuksen puistoalueiden kohentamiseen tähtäävä yleissuunnitelma. Yksityisen liikuntahallin tulosta alueelle neuvotellaan edelleen.

 

Ympäristö- ja taideohjelma

Ympäristö- ja taideohjelma tähtää ympäristön laadun kohentamiseen sekä elämyksellisyyteen – haussa on muutakin kuin taideteoksia. Keskusta on yksi keskeisistä ohjelman kohdealueista. Elinympäristön laadusta tehdyn kyselyn vastauksia hyödyntävän ohjelman osana on tekeillä diplomityö koskien viherympäristöä – kohteena juuri keskusta.

Valtuuston hyväksyttäväksi tuleva ohjelma on valmistumassa ensi talvena.

MAINOS