Formulat menivät, Lassi jäi – kymmenen vuotta ratakisoja kiertäneestä Lassi Halmisesta ei tullut F1-kuljettajaa, mutta tuleva käyttöliittymäsuunnittelija ei silti vaihtaisi päivääkään pois

Lassi Halminen valmistautumassa VLN-sarjan kisaan 2016.

Elokuu 2016. Matkapuhelin piippailee, kun sähköpostiin virtaa tietoa orientoivista opinnoista ja muista yliopisto-opiskelun aloittamiseen liittyvistä asioista. Kangasalalainen Lassi Halminen pistää puhelimen kiinni, koska tietää ettei viestien vilkuiluun ole nyt aikaa.

VLN-sarjan kisaviikonloppu saksalaisella Nurburgringillä – etenkin sen vanhalla osalla Nordschleifella – vaatii kieltämättä kaiken huomion; muutamaa vuotta aiemmin yksi katsoja oli menettänyt henkensä kilpa-auton karattua kuskin käsistä vaativaksi tiedetyllä radalla. Vuonna 2016 paikka on käänteentekevä myös Lassi Halmisen elämässä. Elokuun lopun kisa jää toistaiseksi hänen viimeiseksi ratakilpailukseen.

Vuonna 2019 Halminen on 23-vuotias ja sinut asian kanssa: uran jatkaminen ei silloisilla taloudellisilla reunaehdoilla vain ollut mahdollista.

– Budjettisyistä ei enää pystynyt ajamaan täyttä kautta. Samalla alkoi sitten jäädä muukin kilpailemiseen homma vähäisemmäksi, kun ei näyttänyt enää siltä, että ajamisesta saa ammattia, hän muistelee.

Sponsoreiden hankkiminen ei ole aina helppoa edes muutaman sadan euron pelipaitamainokseen. Yritysten kiinnostuminen kilpakuskista ja sitoutuminen satojen tuhansien eurojen tukeen vaatii kuljettajalta poikkeuksellisen kovaa näkyvyyttä nyt tai niin suurta lahjakkuutta, että näkyvyyttä voi arvioida olevan myöhemmin luvassa.

Kun rahallista tukea ei löytynyt riittävästi, Halmisen allekirjoitusta vaille ollut sopimus nykyiseen F3-luokkaan ja sittemmin keskustelut Formula-E-sarjaan osallistumisesta kuivuivat rahoituksen puutteeseen.

– Elämä antaa, elämä ottaa, se on sellaista. Vähän jäi ehkä silti hampaankoloon se, että juuri noina vuosina Suomessa yritykset panostivat vahvasti hieman vanhempiin, jo huipulla oleviin jätkiin. Nyt se tilanne on taas muuttunut, Halminen tuumaa.

 

Ensi kesänä kartingia?

Viime vuodet Halminen on ajanut vain pelien maailmassa. Sekin on jäänyt hieman taka-alalle, kun opiskelukiireiden lisäksi kalenteria ovat täyttäneet esimerkiksi ainejärjestön varapuheenjohtajan askareet. Harjoittelulle, jota monen pelaajan välisissä peleissä pärjääminen edellyttäisi, ei ole jäänyt oikein aikaa.

Vuorovaikutteinen teknologia ja käyttöliittymäsuunnittelu ovat asioita,joiden parissa Lassi Halminen todennäköisimmin työskentelee hänen valmistuttuaan Tampereen yliopistosta muutaman vuoden kuluessa. ”Kunhan ei hirvittävän paljon tulisi pelkkää koodaamista”, hän hymähtää.

Ajopelien ja -simulaattoreiden maailma ei ole muutenkaan täysin Halmisen mieleen.

– Kilpapelaamisen puolella moottoriurheilu on kaikilta osin niin erilaista kuin mitä se oikeasti on. Minua myös ärsyttää se, kun pelaamisen kanssa ollaan usein liian vakavia ja toisaalta asenne online-kisoissa on monilla huono. Tosielämässä oppii aika tehokkaasti, kun hölmöilystä tulee tuhansien eurojen lasku ja tuomaristo alkaa runtuuttaa.

Ajaminen radalla kiinnostaa edelleen.

– Jos lotossa voittaisin, satavarmasti ajaisin jossakin, Halminen innostuu.

Kartingia hän voisi kuvitella ajavansa oikeastaan jo ensi kesänä. Sitä voisi tehdä Suomessa, ja pienemmissä luokissa touhu on kohtuullisen hintaista. Isommissa luokissa kartingkaan ei ole halpaa lystiä.

– Se oli oikeastaan alkuperäinen syy, miksi siirryin junior-Formuloihin niin nuorena. Kausi kansainvälisessä Formula-BMW-sarjassa maksoi noin satatuhatta euroa, kun kartingin Euroopan mestaruudesta ajamiseen olisi mennyt melko lähelle sama summa. Olen edelleen sitä mieltä, että se oli looginen valinta.

Halminen ehtikin viettää 10–20-vuotiaana käytännössä kaikki kesät ratin takana.

– Ei se mitenkään haittaa. Kesätöitä ei kyllä tullut tehtyä, mutta sitä puolta on ehtinyt paikata tässä aikuisiällä – ja ehtii varmaan jatkossakin.

 

Kolme ikimuistoista kisaa

Karting-kuskina 2010.

”Formula-BMW, kauden päätöskisa, vuonna 2011. Kaikilla oli samat säädöt, eivätkä ne sopineet oikein minulle. Ennen kisaa oli sateen uhkaja kaikki tiesivät minun olevan sateella niin paljon muita nopeampi, että voitan, jos sataa. Lämmittelykierroksella kilpakaveri ajoi perään ja takaripustus hajosi. Onneksi se sade alkoi vasta kisan jälkeen lopulta niin merkitys jäi lopulta hieman vähäisemmäksi.”

”Formula-BMW 2012, Thurxton. Ensimmäinen paalupaikkani formuloissa, mutta putosin viidenneksi, kun sain ainoan huonon lähtöni koko kautena. Nousin kuitenkin kolmanneksi ja kärkikaksikon kiinni ajaminen katkesi siihen, kun kaksi brittiä ajoivat keltaisilla lipuilla minulta karkuun. Sen jälkeen kuskeja ohjeistettiin, että miten keltaisililla lipuilla oikeasti kuuluisi ajaa, mutta rangaistuksia ei silti jaettu, vaikka sääntöjä olikin kohtalaisen räikeästi rikottu.”

”Neljäs kerta GT-autolla Nürburgringillä 2016. Satoi niin paljon, että en nähnyt edes ihan edessä ajavan auton jarruvaloja. Vauhtia oli 275 kilometriä tunnissa ja piti ajaa ilman luistonestoa, kun vettä oli niin paljon. Oli hurjaa, miten kestävyyskisassa joutui joka mutkaan tekemään korjausliikkeitä. Ikinä ei ole ollut niin hiki kuin sen kolmen tunnin ajon jälkeen, vaikka auton sisällä oli jopa inhimillinen lämpötila.”

Formula Renault -sarjassa Halminen ajoi vuonna 2014.

Kommentoi

Sinun tulee olla kirjautunut kirjoittaaksesi kommentin.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?