Jumala tek ajan, mut kiireest hää ei puhunt mittää!

Leena Peltonen.

Vanhan suomalaisen sanonnan ”Jumala loi ajan, mutta ihminen loi kiireen” olen kuullut ensimmäisen kerran tuossa otsikon muodossa karjalaistädin sanomana. Pystyn kuulemaan sen korvissani vieläkin. Vaikka tädin olemus ja murre saivatkin hyvälle tuulelle, lauseen sisältö jäi mietityttämään. Ja taas, ahdistuneena ja stressaantuneena tämä ajatus on mielessäni.

Olin elokuun alussa miniraamattukurssilla. Vuorisaarnan opetuksen yhteydessä luennoitsija esitteli isoa kulhoa, joka oli täynnä kiviä. Oli eri kokoisia kiviä. Oli pieniä kiviä. Oli vähän isompia kiviä. Päällimmäisenä oli reilusti muita suurempi kivi. Tämä iso kivi ei mahtunut kokonaan kulhon sisään, koska alla oli muita kiviä. Kulho näytti kukkuraiselta. Sitten tämä opettaja-Aleksi kaatoi kulhosta kaikki kivet pöydälle. Hän täytti kulhon uudelleen, mutta niin, että hän laittoi suurimman kiven kulhoon ensiksi pohjalle. Sitten hän täytti kulhon niillä kaikilla muilla pienemmillä, eri kokoisilla kivillä. Ja kas, nyt kaikki kivet mahtuivat hyvin. Yksinkertainen, mutta selkeä esitys siitä, miten valinnat vaikuttavat.

Sillä on suuri merkitys, mitä valitsemme ensimmäiseksi. Se kertoo siitä, mikä on tärkeintä. Joudumme jokainen etsimään paikkamme elämässä. Arvostamme erilaisia asioita. Meillä on runsaudenpula valitessamme mihin aikaamme käytämme. On työ, perhe, harrastukset ja niin edelleen. Ajan käyttömme kertoo arvoistamme. Me haluamme olla oman elämämme herroja ja rouvia. Haluamme pitää elämämme omassa otteessamme.

Elämämme on täyttä. Kiire, kiire, kiire. Silti sisällämme on tyhjyys. Voimme huonosti. Miksi? Jumala on luonut meidät sellaisiksi, että meillä on kaipuu Hänen puoleensa. Meidän sydämissämme on tyhjä tila, jota tekeminen ja kiire eivät voi täyttää. Sen voi täyttää vain Taivaallinen Isämme.

Tärkein ja suurin kivi aikamme kulhossa tulisi siis olla se aika, jonka käytämme huolehtimalla, että suhteemme Jumalaan on kunnossa. Lukemalla raamattua, käymällä jumalanpalveluksessa ja ehtoollisella sekä rukoilemalla. Matt. 6:33; ”Etsikää ennen kaikkea Jumalan valtakuntaa ja hänen vanhurskasta tahtoaan, niin teille annetaan kaikki tämäkin.”

Meidän tulisi myös muistaa, niin kuin Saarnaajan kirjan 3. luvussa puhutaan siitä, kuinka kaikella on aikansa. Me elämme täällä ajassa ja yritämme kiirehtiä Jumalan edelle, vaikka meidän tulisi ymmärtää että, ”Jumala on viivyttelijä, koska hän vaeltaa ikuisuudessa, ei ajassa” (Owe Wikström).

Laulusta Herraa ylistää tahdon; paljon kulutin aikaa elämääni etsien. Jotain puuttui sydämestäni, kunnes löysin Jeesuksen. Herraa ylistää tahdon, Herraa ainoastaan.

Kotimaa-lehdessä olleessa (22.9.) kolumnissaan Pilistveren kirkkoherra Hermanni sanoo: ” Yksi kynttilä riittää – pimeässä rukoiluun ja mietiskelyyn sisältyy viisaus”. Kokeile – voimaksi viikkoosi!

Leena Peltonen

Seurakuntalainen, Salmentaka

Kommentoi

Sinun tulee olla kirjautunut kirjoittaaksesi kommentin.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?