Elämää riistomaassa 300 vuotta sitten – Teemu Keskisarjan uutuus käväisee myös Sydän-Hämeessä

Arvio: Teemu Keskisarjan ”Murhanenkeli – Suuren Pohjan sodan ihmisten historia” (Siltala)

Teemu Keskisarja on tuottelias historiantutkija. Hän on taitava kirjoittaja, joka osaa popularisoinnin taidon. Uusimmassa kirjassaan Murhanenkeli Keskisarja käsittelee suurta Pohjan sotaa (1700-1721). Kirjan alaotsikkona on Suuren Pohjan sodan ihmisten historia. Vaikka kirja etenee kronologisesti taistelukentältä toiselle, maailman menoa tarkastellaan yksilöiden näkökulmasta.

Kirjan henkilöt ovat kenraaleita, rivimiehiä, sissejä, virkamiehiä ja pappeja. Siviilit jäävät sivuosaan. Valinta on tietoinen: Keskisarja toteaa, että siviilien näkökulma on ollut esillä monissa uusissa tutkimuksissa. Taistelujen osalta kirjoittaja painottaa ehkä vähemmän tunnettuja tapahtumia. Hän paneutuu perusteellisesti esimerkiksi Viipurin piiritykseen 1710, Napuen taisteluun 1714 ja surkeasti päättyneeseen Norjan sotaretkeen 1718-1719.

Keskisarjan piirtämä kuva Napuen taistelusta on hätkähdyttävä. Taistelussa kaatui 2645 miestä noin kahdessa tunnissa ja pääosin teräaseiden surmaamina. Kirjoittaja vertaa lukua talvisodan synkimpään päivään 6.3.1940, jolloin kaatui 816 miestä. Napuen suonenisku osui erityisesti Pohjanmaan pitäjiin, joista saattoi kaatua jopa yli puolet kirjoilla olleista aikuisista miehistä.

Kirjan lopussa on laaja ja elävä kuvaus Norjaan suunnatusta sotaretkestä. Carl Gustaf Armfeltin johtama Trondheimin piiritys epäonnistui. Joukot lähtivät paluumatkalle. Tuntureiden yli yritti noin 7000 miestä, joista puolet kuoli matkalla. Pakkasissa paleltuneita raajoja amputoitiin satoja. Pääosa Armfeltin joukoista oli suomalaisia. Heistä vain parisataa palasi aikanaan Suomeen.

Sydänhämäläiselle paikallishistorialle kirjalla ei ole juurikaan uutta annettavaa. Kostianvirran taistelu (1713) on tutkittu ja kuvattu ilmeisesti aiemmin niin perusteellisesti, että Keskisarja ohittaa sen muutamalla lauseella. Yhteenvetona todetaan: ”Selkäsauna tuli, mutta ei verilöylyä”. Pälkäneen lukutaidon juhlavuoden keskushahmo, Daniel Medelplan, tulee toki myös esiteltyä paikallisen sivistystahdon henkilöitymänä.

Keskisarja piirtää 1700-luvun alun kirkollisesta elämästä aika lohduttoman kuvan – aiheesta kertova luku on otsikoitu Sikapapit. Mainituksi tulee muiden muassa Sahalahden sielunpaimen, joka joutui syytteeseen törkeistä hurjuuksista ja irstailuista. Kirjassa nimeltä mainitsematon pappi lienee ollut pitäjänapulainen Henrik Rautelius, joka toimi Sahalahdella vt. kirkkoherrana edellisen viranhaltijan kuoltua. Hänet hovioikeus tosiaankin pidätti virastaan huonojen elämäntapojensa vuoksi.

Keskisarjan kirjoitustyyli on omintakeinen ja kieli värikästä. Oikeuden asiakirjoista löytyy värikkäitäkin tarinoita. Kirjan ehkä erikoisin henkilö on Anna-Juho. Tyttö vaihtoi hameen housuihin ja pestautui ruotusotamieheksi Juho Yrjönpoikana. Kaiken kukkuraksi Anna-Juho avioitui salavuoteudesta epäillyn naisen(!) kanssa viinapalkalla. Merkillinen tapaus saattoi sotaoikeuden tuomaritkin ymmälleen.

Kirjan nimi viittaa Turussa vaikuttaneen pietistijohtaja Petter Schaeferin ilmestyksiin ja profetioihin. Schaefer ennusti perikatoa koko Suomelle. Murhanenkeli toi tullessaan sodan, nälänhädän ja ruton. Ankeita aikoja 300 vuotta sitten tosiaan elettiin. Suomi oli maksanut korkean hinnan Ruotsin suurvaltapyrkimyksistä: 1600-luvun monikansallisessa Ruotsin armeijassa noin 30% miehistä oli suomalaisia. Keskisarja kutsuu Suomea riistomaaksi. Verotus oli kireää, mutta Suomen tärkein luonnonvara olivat miehet. Suuri Pohjan sota vaati omat uhrinsa: Keskisarjan arvion mukaan yli 40 000 miestä. Napuen taistelun jälkeen venäläiset miehittivät Suomea – alkoi isonvihan aika.

Kommentoi

Sinun tulee olla kirjautunut kirjoittaaksesi kommentin.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?