Pelaaminen voi yhtä lailla tuoda kuin lievittää stressiä.
Luuletko, että lapselle mäkättäminen auttaa hallitsemaan tämän pelaamista? Tuntuuko, että pleikkarilla tai koneella istuminen vaikuttaa lapsen elämään vain negatiivisesti? Eihän silloinkaan, ”kun sinä olit nuori”, pelattu pleikkaria. Silloin mentiin ulos pelaamaan palloa. Ajat ovat muuttuneet, mutta sinä et välttämättä niiden mukana.
Yleisesti luullaan, että videopeleillä on vain negatiivisia vaikutuksia nuoren kasvuun, vaikka todellisuudessa niillä on pääsääntöisesti enemmän positiivisia vaikutuksia. Esimerkiksi kielitaidon parantuminen on todennäköistä pelatessa pelejä, joissa käytetään muita kieliä kuin omaa äidinkieltä. Tutkimusten mukaan myös kognitiiviset taidot kuten reaktiokyky, tilan hahmottaminen, tarkkaavaisuus ja huomiokyky paranevat huomattavasti pelatessa videopelejä. Nämä asiat ovat vain pieni osa kaikista videopelien positiivisista vaikutuksista, ja toivomme, että aikuiset olisivat tietoisia myös niistä.
Emme väitä, etteikö videopelaamisella olisi myös negatiivisia vaikutuksia. Yleisimpiä niistä ovat muun muassa niska- ja hartiakivut, silmien rasitus sekä nukahtamisvaikeudet. Pelaaminen, siinä missä muutkin mielihyvää tuottavat asiat, aiheuttaa riippuvuutta. Tästä voi seurata esimerkiksi arjen hallinnan heikkenemistä. Mikäli pelaaminen on todella koukuttavaa, sen lopettaminen voi olla hyvin vaikeaa, minkä takia nukkumaanmenoajat saattavat venyä liian myöhäisiksi.
Videopelien vaikutukset riippuvat todella paljon ihmisestä, sillä nuoret reagoivat muun muassa vastoinkäymisiin eri tavoin. Pelissä koettu tappio aiheuttaa eri ihmisille erilaisia reaktioita. Nuori reagoi asioihin tavalla, jonka hän on kasvaessaan oppinut. Nämä tavat opitaan yleensä perheenjäseniltä tai esimerkiksi internetissä esiintyviltä roolimalleilta.
Rochesterin ja Oxfordin yliopistoissa tehdyissä tutkimuksissa havaittiin, että pelatessa esiintyvät aggressiiviset reaktiot eivät johdu pelin väkivaltaisuudesta, vaan sen vaikeudesta. Viaton urheilupeli saattaakin raivostuttaa nuorta yhtä lailla tai enemmänkin kuin väkivaltainen sotapeli.
Pelit ja niissä esiintyvä kilpailu voi aiheuttaa joillekin ihmisille stressiä. Pelaaminen voi toimia kuitenkin monille myös stressin lievittäjänä ja sen avulla voi päästä hyvin irtautumaan arjesta. Videopelien suosio nousee jatkuvasti, ja nykyään pelaamisella voi tienata jopa elantonsa. Työkseen pelaavilla stressiä esiintyy varmasti paljon enemmän kuin muilla, sillä kilpailu alalla on todella kovaa. Työllistymisprosentti on kuitenkin olemattoman pieni, joten ei kannata jättää kokeisiin lukua väliin Fortnite-matsin takia!
Vanhemmilla on tärkeä tehtävä opettaa nuorille, miten tasapainottaa elämää pelaamisen ja kaiken muun suhteen. Ehkä se mäkättäminenkin on ihan ookoo, kunhan sitä ei tehdä turhasta. Vaikka pelaaminen onkin mukavaa, tulisi koulutehtävät ja muut velvollisuudet hoitaa kuitenkin ensiksi. Emme suosi minuutintarkkoja peliaikoja, mutta vanhempien on hyvä huolehtia, että nuori osaa tehdä muutakin kuin pelata. Pelaaminen on mukavaa, mutta muistakaa tehdä muutakin!
Kosti Jaakkola, Aki Ala-Lahti, Juuso Hiltunen
Viimeisimmät kommentit