Vaikka maksalaatikko tai kalaruoat eivät nauti suurinta suosiota, on kouluruokailu kuitenkin asia, jota kirjoittajien mielestä olisi syytä arvostaa. Kuva: Bettina Ahonen.
Kouluruuasta on erilaisia mielipiteitä monissa eri kouluissa. Tutkimme kouluruoka-asioita ja otimme selvää Pälkäneen yhteiskoulun ja lukion oppilaiden, opiskelijoiden, opettajien ja keittäjien suhtautumista kouluruokaan ja kouluruokailuun. Haastattelumme avulla saimme selville esimerkiksi tilastollisesti suosituimmat sekä inhotuimmat kouluruuat Pälkäneellä.
Kouluruoka Pälkäneellä on yleisesti syötävää koulumme väen mielestä. Suosituimpia kouluruokia kyselymme mukaan ovat uunimakkara ja kiusaukset. Vähiten suosittu on maksalaatikko. Myöskään kalaruuat eivät ole suuressa suosiossa.
Monista ruuista on kuitenkin ristiriitaisia mielipiteitä. Näitä ruokia ovat esimerkiksi tonnikalapastavuoka ja hernekeitto. Jälkiruuat, kuten pannukakut, ovat mukava piristys kouluruokailuun keittopäivänä.
Pälkäneen yhteiskoulun ja lukion ruokailussa syö päivittäin myös muitakin kuin sen oppilaat ja opiskelijat, esimerkiksi Kinnalan oppilaat ja ohjaajat sekä Kostian koulun VPK-luokat. Yhteiskoulun oppilailla ja lukion opiskelijoilla on erikseen omat ruokailuajat. Näiden ruokailujen yhteydessä syövät myös edellä mainitut.
Meidän – ja koulun keittäjien – mielestä lukion ruokailu on huomattavasti rauhallisempi kuin yhteiskoulun. Keittäjien mielestä yhteiskoulun ruokailuun tarvitsisi varata enemmän aikaa.
Keittäjät valmistautuvat 250–300 ruokailijaan, joten he valmistavat sen mukaisesti ruokaa. Kaikki lukiolaiset eivät käy päivittäin kouluruokailussa, joten se tuottaa ongelmia keittäjille, sillä ruokaa jää paljon yli.
Monilla on varmasti sellainen käsitys, että kouluruoka tuodaan koululle valmiina, mutta haastatellessamme koulun keittäjää, saimme selville, että kouluruoka tehdään itse lukuun ottamatta pihvejä.
Keittäjät käyttävät Jamix-ruokatuotannon ohjelmistoa, jossa on ruokaohjeet kaikille kouluruuille. Keittäjät kuitenkin tekevät pieniä omia lisäyksiään resepteihin esimerkiksi lisäävät mausteita. Koululle perunat tulevat Laurilasta, maitotuotteet Valiolta ja Meira Novasta kaikki muut raaka-aineet.
Keittäjiä koululla on vain kaksi samaan aikaan töissä: toinen hoitaa ruokapuolen ja toinen tiskaamisen. Keittäjien työ ei kuitenkaan ole pelkkää ruuanlaittoa tai tiskaamista. Keittäjien arkipäivään kuuluu muitakin askareita, kuten tilausten tekeminen, keittiön siivous ja lakisääteinen omavalvonta. Ei ehkä ajattelisi, että myös paperityöt kuuluvat keittäjien työkuvaan.
Keittäjille jää erilaisia tunteita kouluruokailujen jälkeen. Aamupäivät ovat sopivan rauhallisia ruokaa laittaessa, mutta kun ensimmäiset oppilaat astuvat ruokailuun syömään, alkaa päivän kiireisin osuus. Ruokailu kestää kello 11–12.10, mutta keittäjien mielestä siihen olisi hyvä varata enemmän aikaa sen nopeatempoisuuden vuoksi. Olisikin helpottavaa, jos siihen keksittäisiin jokin ratkaisu. Syksyisin on huomattavasti kiireisempää kuin keväisin.
Olisi mukavaa, että kouluruokaa opeteltaisiin myös arvostamaan enemmän, sillä kaikkialla se ei ole ilmaista tai sitä ei ole ollenkaan saatavilla. Kouluruoka on joillekin myös ainoa lämmin ruoka päivässä. Kuulemamme mukaan Pälkäneen yhteiskoulun ja lukion kouluruoka on myös paljon parempaa kuin Kangasalla.
Bettina Ahonen ja Sofia Heinonen
Viimeisimmät kommentit