Pälkäneen kunnan tuskaillessa säästöohjelman parissa miettien, mitä palveluverkosta voidaan supistaa, on Luopioisten päässä pitäjää lähdetty ratkomaan asiaa positiivista tietä. Pelkkien säästöjen ja keskittämisen sijaan on mietitty, mistä löytyisi uusia tulovirtoja Pälkäneen suuntaan.
Ideamylly on jauhanut muun muassa jo toteutumassa olevaa uudenlaista maaseutuasumista, ennakkoluulottomasti uudistuvaa kyläkoulua ja yrityshautomoa. Nyt myllystä on putkahtanut ajatus myllyistä – sähköä jauhavista, tuulella käyvistä sellaisista.
Moniala-aktiivi Erkki Toivari nosti yhdessä hankekoordinaattori Kirsi Oeschin kanssa tuulivoimakissan pöydälle tämän lehden mielipidepalstalla (Tuulivoimasta hyvinvointia Pälkäneelle?, SHL 1.10.2019). Lähdimme kysymään Toivarilta, mikä sai ehdottamaan tuulimyllyjen pystyttämistä Pälkäneelle.
Propelli pyörittää kuntaan tuloa
– Tuulivoimasta puhuttiin jo vuosia sitten yrittäjäjärjestön hallituksessa, mutta silloin se voimakkaasti tuettuna energiamuotona sivuutettiin. Nyt, kun se on markkinaehtoista ja selvästi tuottoisinta energiaa, se putkahti uudestaan keskusteluun, Toivari muistelee.
Toivari järkeilee, että mahdollisen tuulipuiston tuotoilla esimerkiksi kunnan omistamia, öljyllä lämpiäviä kiinteistöjä voitaisiin muuttaa edullisemman ja ympäristöystävällisemmän energiamuodon piiriin ja saada sitä kautta myös säästöjä.
Suoraa tuottoa kuntaan tuulimyllyt tuovat kiinteistöverona, joka useamman voimalan puistoissa voi olla enimmillään 3,1 % tuotosta. Suurimpien tuulipuistojen verotuotto sijaintikunnille on jo miljoonaluokkaa vuodessa. Vuokratuotto maanomistajalle on useita tuhansia euroja vuodessa jokaisesta myllystä.
–Sijaintipaikkana tuli ensimmäisenä puheeksi Uunivuorenmaa Luopioisten ja Rautajärven välillä. Siellä maanomistajina ovat kunta ja seurakunta, tie kulkee alueen halki. Etäisyys sähköverkkoon on muutama sata metriä ja muuntamokin on lähellä, Toivari hehkuttaa.
Ongelmaksi saattaisivat muodostua liian lähellä olevat asukkaat, joista Toivarin mukaan kuitenkin ainakin osa suhtautuu hankkeeseen myönteisesti.
–Muina mahdollisina alueina ovat esille nousseet Kyynärön ja Padankosken välillä kohoava Hirvivuori, joka on merkitty kaavaankin mahdollisena tuulivoimatuotannon alueena, Haltian Multivuori, Hongistonaho Rautajärven ja Pohjan välillä sekä Murronmäki Valkeakoskentien varrella, luettelee Toivari.
Tuulivoima ei ota, jos ei annakaan
Tuulivoimabuumi käy juuri nyt varsin kuumana. Uusia, entistä isompia ja tehokkaampia voimaloita nousee ja uusia hankkeita viritellään siellä sun täällä. Tuulella tehdyn sähkön osuus koko tuotannosta lähestyy kymmentä prosenttia. Innokkaita toimijoita riittää, samoin kuin rahoittajia nopeasti käyntiin saataville voimaloille.
Yksi suurimmista alan yrityksistä kävi jo tutustumassa Uunivuorenmaan alueeseen, mutta vielä ei iso pyörä lähtenyt pyörimään. Selvisi että alue yksinään ei riitä kannattavan tuotannon rakentamiseen, vaan tarvitsee tuekseen toisen tai pari muuta aluetta kohtuulliselle etäisyydelle.
–Sain sen käsityksen, että heillä on niin monta hanketta jo menossa, että Pälkäne ei mahdu heidän lähivuosien suunnitelmiinsa, kertoo Toivari.
Kirves ei kuitenkaan lentänyt kaivoon, vaan selvitystä jatketaan. Toivari kertoo, että Kirsi Oesch tekee Kehittyvät Kukkian kylät -hankkeen puitteissa ansiokasta selvitystyötä. Tarkoituksena on kaivaa esiin kaikki mahdollinen tieto asiasta ja heittää pallo sitten kunnalle.
Hanketta ei haluta ajaa kuin käärmettä pyssyyn, jos näyttää, ettei se Pälkäneelle sovellu.
–Tuulivoima nousi yhdeksi vaihtoehdoksi tuomaan tulovirtaa kuntaan. Monissa lähitienoon kunnissa on vastaavia hankkeita viritteillä. Miksi ei Pälkänekin ottaisi rahaa vastaan, jos sitä on tarjolla ilman omia pääomasatsauksia? Tämäkin kivi kannattaa kääntää, Toivari painottaa.
Räväkämpää ajattelua
Toivari ja muut Luopioisten aktiivit tekevät väsymättä töitä löytääkseen palvelujen näivettämistä luovempia ratkaisuja Pälkäneen ongelmiin. Innovatiivisuudella on pitkät perinteet jo Luopioisten kunnan ajoilta. Luovat ajattelijat vetävät kaltaisiaan puoleensa, sillä Toivari on huomannut innovaattoreiden määrän kasvaneen kylissä. Myös Tupenpurijoiden kaltaisia uusia järjestöjä on syntynyt.
–Koko sen ajan, mitä on yhdessä Pälkäneen kanssa oltu, on täällä varrottu, että kuntakeskuksen suunnalla alkaisi tapahtumaan positiivista muutosta ajattelumallissa. Edelleen siellä ollaan konservatiiveja, puoluekannasta riippumatta. Joskus voisi olla valtuustossakin räväkämpiä keskusteluja, mutta ei niitä ole. Luotetaan, että virkamiehet ovat täydellisiä asiantuntijoita, eikä kyseenalaisteta esityksiä. Päätettäviin asioihin on liian vähän aikaa perehtyä, kritisoi Toivari.
Toivari kannustaa kunnan päättäjiä tarttumaan hanakammin Luopioisten suunnalta tuleviin ideoihin.
–Hyöty niistä on lipunut osittain muihin kuntiin. Mummonmökkejäkin rakennettiin Valkeakoskelle 38 kappaletta, mutta Onkkaalaan ei yhtään.
