Varhaiskasvatuksessa voi puhua muukin kuin raha

”Virikkeellinen, turvallinen, hyvä ja avoin ilmapiiri – ja legoja”, linjaavat Suoraman päiväkodin aikuiset ja lapset hyvän päiväkodin ominaisuuksia. Saku Koppanen ja Onni Oravasaari viettävät iltapäivää pelin merkeissä.

Espanjalaisessa koulussa alle 10-vuotiaat lapset saapuvat ja lähtevät koululta vanhempien saattamina, vaikka lyhyt koulupäivä eittämättä aiheuttaa ongelmia tuomisen ja viemisen järjestelemiselle. Samaan aikaan jossakin päin Suomea mietitään, josko esikoululainen olisi riittävän vanha hoitamaan itse itsensä eskariin – eikä lasten yhdeksän tunnin hoitopäivien mielekkyyttä kyseenalaista kukaan.

Kangasalan varhaiskasvatuksen johtaja Anni Aalto-Ropo toivoo näkevänsä lähivuosina täkäläiseen työelämään heijastuvan muutoksen yhteiskunnallisessa ajattelussa – niin, että esimerkiksi hoitopäivien pituus voisi sen seurauksena lyhentyä nykyisestä.

Lisäksi Aalto-Ropo uskoo, että pienille koululaisille olisi nykyistä paremmin mahdollista rakentaa eheitä koulupäiviä, joissa harrastusmahdollisuudet järjestettäisiin kouluille iltapäiviksi ja illat saataisiin rauhoitettua perheen yhteiselle ajalle harrastusrumban sijaan.

– Uskon, että se on ihan mahdollista – ja Kangasala voisi olla siinä edelläkävijä, hän sanoo.

Hän arvelee, että ymmärrys lapsen kasvusta lisääntyy entisestään tulevina vuosina.

– Toivottavasti varhaiskasvatuksen ammattikunnan arvostus nousee siinä samalla. Vanha ajattelumalli on jo kääntynyt siihen suuntaan, että ne lapsen ensimmäiset vuodet ovat niitä tärkeimpiä – parinkymmenen viime vuoden aikana tietoa on tullut valtavasti lisää.

Aalto-Ropon mielestä varhaiskasvatuksen yhteydessä voitaisiinkin välillä puhua jostakin muusta kuin rahasta – esimerkiksi laatutekijöistä eli oppimisympäristöstä, pedagogisesta toiminnasta ja vuorovaikutuksesta.

Varhaiskasvatuksen johtajana hän toki tietää, että ilman rahaa toiminta ei pyörisi ja siksi yleinen kiinnostus kohdistuu usein euroihin, joita varhaiskasvatuksessa kuluu miljoonia.

– Paljon pystyy kuitenkin tekemään ilman rahaakin. Esimerkiksi toimijan sensitiivisyys lapsen kohtaamisessa ei tuo lisäkustannuksia, mutta sillä on äärimmäisen suuri vaikuttavuus.

Silloin, kun rahasta puhutaan ja vertaillaan eri kuntien rahankäyttöä, Aalto-Ropo näkee Kangasalan mieluummin keskikastissa kuin vertailujen kärjessä tai hännillä.

– Tavoite on, ettei rahaa käytettäisi liian avokätisesti. Mutta kyllähän laatu kärsii, jos koko ajan mennään nahkoja myöten.

Vuoden 2018 tilastoissa Kangasala ei suuremmin erotu kaupunkiseudulla hyvässä sen enempää kuin pahassakaan. Tuoreimmassa yhteisessä selvityksessä esimerkiksi koulutuspäivien vuosittainen lukumäärä työntekijää kohden (3,1) ja lapsikohtainen keskimääräinen hoitopäivien määrä vuodessa (164) osuvat hieman keskiarvon paremmalle puolelle.

 

Mahtiselvitys ja kuntoarviot

Kangasalla laadittiin viime syksyn ja talven aikana suuri selvitys varhaiskasvatuksen tilasta.

– Näin kattavaa selvitystä ei ole ennen tehty, Anni Aalto-Ropo huomauttaa.

Kangasalan varhaiskasvatuksen johtaja Anni Aalto-Ropo toivoo lapsivaikutusten arvioinnin nostavan päätään päätöksenteossa.

Valtavaan tietopakettiin koottiin tietoa niin lasten vaihtoehtoisista hoitopoluista kuin palvelusetelimallin käytännön koukeroistakin. Tarkoituksena oli antaa päättäjille mahdollisimman kattavat pohjatiedot tulevien varhaiskasvatusta koskevien päätösten tekemisen tueksi. Asiakirjassa avattiin muun muassa sitä, miksi kunnallinen päivähoito on laskennallisesti kalliimpaa kuin vaikkapa perhepäivähoito tai yksityisten päiväkotien tarjoamat palvelut.

– Kustannuksiin vaikuttavat esimerkiksi kiinteistöjen omistaminen, säädösten vaatimat virkamiespäätökset eli niin sanotut demokratiakustannukset sekä se, minkä alan TES-sopimuksen ehtoja noudatetaan, Aalto-Ropo listaa.

Varhaiskasvatuksen yksiköissä on tehty järjestelmällisiä kiinteistöjen kuntoarvioita vuodesta 2017 lähtien, ja kierros saadaan valmiiksi tänä vuonna. Lisäksi kuntotutkimuksia on tehty muun muassa Harjunsalon, Pikkolan ja Vatialan päiväkodeilla.

 

Nolla euroa neljässä vuodessa

Muun muassa tuoreisiin kuntoarvioihin perustuen uusi ja mittava varhaiskasvatusta koskeva selvitystyö on Kangasalla jo valmisteilla. Nyt haarukoidaan korjaus- ja uudisrakentamistarpeita osana palveluverkkoselvitystä. Samalla tehdään analyysiä nykyisten päiväkotien yksikkökohtaisista kustannuksista. Palveluverkkoa koskeva selvitys on tulossa päättäjien käsittelyyn keväällä, kuten kouluverkkoa koskeva selvityskin.

Kangasala on itse rakentanut päiväkoteja viime vuosina kitsaasti. Vuoden 2015 jälkeen euroja ei ole käytetty varhaiskasvatuksen uudisrakentamiseen lainkaan, mutta samaan aikaan palvelusetelipäiväkotien määrä on noussut nollasta kahdeksaan. Kunnallisen ja yksityisen palvelutarjonnan suhde on nyt 75–25.

– Jos olisimme joutuneet itse rakentamaan kaikki kasvun vaatimat investoinnit, puhuttaisiin miljoonista euroista, Aalto-Ropo muistuttaa.

Pikkolan alueelle kaavaillun uuden kunnallisen päiväkodin suunnittelulle ollaan kuitenkin varaamassa rahaa ensi vuodelle, ja Lamminrahkaan on tulossa yksikkö pienille lapsille parin–kolmen vuoden kuluttua.

Aalto-Ropo ynnäilee, että lisäksi Suoramalla olisi tulevaisuudessa tarvetta kahdeksan ryhmän yksikölle, Saarenmaantien suunnalla – jos tienvarsialueet rakentuvat – neljän–kuuden ryhmän yksikölle ja Ruutanassa jo suunnitteluvaiheessa olevalle kuuden–seitsemän ryhmän yksikölle. Esimerkiksi Harjunsalon päiväkodin vuorohoitokäytössä olevan rakennuksen tulevaisuutta pohditaan palveluverkkosuunnitelmassa.

Aseman seudulle on tulossa yksityinen päiväkoti mahdollisesti jo ensi tai seuraavana vuonna.

 

 

Kommentoi

Sinun tulee olla kirjautunut kirjoittaaksesi kommentin.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?