Pälkäneen kunnanhallitus totesi kesällä kunnan talousnäkymien olevan entistä synkempiä ja antoi muun muassa sivistyslautakunnalle tiukat säästötavoitteet. Lautakunta hyväksyi lokakuussa esityksen sivistystoimen budjetiksi ja lähivuosien taloussuunnitelmaksi, ja esitys etenee nyt marras-joulukuussa kunnanhallituksen käsittelyyn ja lopulta valtuuston päätettäväksi.
Budjettiesityksen euromäärät perustuvat kouluverkkoratkaisuun, jossa Pälkäneelle jää kaksi alakoulua. Rautajärven oppilaat siirtyisivät 2020 Luopioisten kirkonkylän kouluun sekä Harhalan (2020) ja Aitoon oppilaat 2021 Kostian kouluun. Jos valtuusto hyväksyy budjettiesityksen, se ei vielä ole koulujen lakkautuspäätös, mutta käytännössä yhtä suuria menojen alennuksia ei saavuteta muunlaisilla kouluverkkoratkaisuilla.
Sivistyslautakunnassa vihreiden edustaja Heli Merimaa esitti, ettei kouluja lakkauteta vielä ensi vuonna, sekä Kukkian koulu -nimellä valmisteltavan hankkeen toteutusta 2021, mutta ehdotus ei saanut kannatusta.
Monistakin syistä kouluverkkoratkaisua on harkittava perusteellisemmin kuin mikä on mahdollista kunnanvaltuuston budjettikokoukseen 12.12. mennessä.
Kun ruokatuotannon uudelleen järjestämisestä päätettiin, annettiin päättäjille virheelliset arviot Harjutuulen keittiöremontin kustannuksista. Vasta päätöksenteon jälkeen lähdettiin selvittämään todellisia kuluja ja hinta paisui kuin pullataikina, eikä asiassa nyt voida edetä. Tästä vajavaisesta valmistelusta ja sen vaikutuksista tulisi ottaa oppia.
Nyt ovat Kostian koulun sisäilmaongelmat selvittelyvaiheessa. Kostian koulua ei ole missään nimessä todettu kelvottomaksi rakennuskokonaisuudeksi, mutta tarvittavien korjausten laajuus ja niiden aiheuttama tilapäinen luokkatilojen vähennys on vielä selkiintymättä. Tässä tilanteessa ei ole viisasta tehdä päätöstä useiden kymmenien lisäoppilaiden tuomisesta kouluun.
Kostian koulu myös tulisi alkuvaiheessa niin täyteen, että todennäköisesti ei pystyttäisi luopumaan VPK:n talon vuokratiloista, mikä vielä viimevuotisissa säästöratkaisuissa oli Harhalan koulun lakkaamisen ehtona. Jos taas lujasti uskotaan Kostian koulun laskevaan oppilasmääräennusteeseen, ollaan luopumassa kuntastrategian väestönkasvutavoitteesta. Jos strateginen tavoite toteutuukin ja kuntakeskuksen uudet kaava-alueet vetävät väkeä, joudutaan rakentamaan uusia koulutiloja myytyjen tilalle.
Toinen viime vuoden ehdollisista lakkautuspäätöksistä oli se, että Rautajärven koulun lakkautusta ei panna täytäntöön niin kauan kuin oppilasmäärä pysyy vähintään 25:ssä. Tänä syksynä tuo raja on ylitetty, vastoin aiempia oppilasmääräennusteita. Kyläläisten aktiivisella kehitystyöllä on siihen osuutensa.
Totta kai kunnan talouden suunnittelussa joudutaan joskus muuttamaan aiempia päätöksiä, mutta jokin arvo pitää laskea sillekin, että kuntalaiset ja kyläyhteisöt voivat luottaa annettuihin lupauksiin pitempään kuin noin vuoden ajan. Kunnan elinvoimaa ja vetovoimaa lisää sekin, jos kuntalaiset voivat kokea oikeasti vaikuttavansa ratkaisuihin eivätkä tule vain muodollisesti kuulluiksi.
Kunnalle on nyt tarjolla harvinaisen hyvä yhteistyökumppani, kun Kukkian kylien kehittämishanke on käynnissä. Sen puitteissa tehtävä projekti- ja vapaaehtoistyö kannattaa käyttää hyväksi, kun etsitään parasta ratkaisua kuntalaisten ja kunnan talouden kannalta.
Jos hankaliakin päätöksiä mietitään yhdessä kyläläisten kanssa ja luovia ratkaisuja etsien, voisi Pälkäneen kunnan talouden tasapainottamisesta parhaimmillaan lähteä julkisuuteen myönteisiä viestejä eikä vain tieto siitä, että Pälkänekin monien muiden kuntien joukossa on jatkanut kyläkoulujen lakkauttamista.
Kunnanvaltuutetut tarvitsevat päätöksensä tueksi vähintäänkin lapsivaikutusten arvioinnin ja pohdinnan vaikutuksista kunnan eri alueiden elinvoimaan. Henkilöstö- ja kiinteistökuluista tulevat säästöt vaikuttavat lähivuosien tilinpäätöksiin, mutta elinvoiman heikentäminen voi rapauttaa taloutta pitemmällä aikavälillä.
Aikalisän myöntämistä vastustetaan sillä, että kyläkouluille on jo yli kymmenen vuotta sitten myönnetty lisäaikaa oppilasmääriensä kehityksen kääntämiseen. Totta onkin, että jo kauan sitten esitettiin suurempia kouluyksiköitä taloudellisuuden nimissä. Lisäajan myöntäminen merkitsi silloin, että kyläläiset jätettiin omin voimin ponnistelemaan tavoitteen saavuttamiseksi.
Tällä kertaa voisimme panostaa siihen, että kunnan viranhaltijat ja luottamushenkilöt suhtautuisivat kuntalaisten aktiivisuuteen arvokkaana yhteistyöresurssina. Sen ensimmäisenä edellytyksenä on, ettei kouluverkkoratkaisua lyödä lukkoon vielä joulukuisessa budjettikokouksessa.
Pälkäneen Vihreät
Jyri Kankila
Reetta Mathier
Marjaana Laaksonen
Heli Merimaa
Kommentointi on suljettu.