Arvio: Kun videopeli vie mennessään – yllätyksetön Jumanjin kolmas osa yllättää toimivuudellaan

Jumanji: The Next Level tuo valkokankaalle edellisestä elokuvasta tuttuja sankareita uusien vahvistusten ja ongelmien kera.

Jatko-osa uusintaversiolle, joka hiljattain tehtiin alun perin 25 vuotta sitten ilmestyneestä elokuvasta – voiko tällainen yhdistelmä tuottaa mitään hyvää?

Hieman yllättäen voi.

Alkuperäisessä Jumanji-elokuvassa lautapeli imaisee pelaajansa osaksi pelin tapahtumia, ja uusintapainoksessa pelaajat hyppäsivät ajanmukaisesti videopeliin.

Jumanji – The next level -elokuvassa  neljän nuoren porukasta yhdellä heräilee kaipuu päästä takaisin videopelimaailmaan, jonka hahmona pelissä seikkaileminen tuntuu kovin paljon rikkaammalta kuin oma arkinen elämä. Kun hairahtanut sankari katoaa pelin sisään, kaverit  eivät suostu jättämään häntä pulaan vaan ryntäävät perään – ovathan he läpäisseet pelin yhdessä aiemminkin ja sitä kautta päässeet takaisin todelliseen maailmaan.

Sitten tulee ”mutta”. Pelin sisään matkaakin  mukana vahingossa kaksi siellä ennen käymätöntä vanhusta – kaveriporukan yhden jäsenen jäädessä samalla pelin ulkopuolelle. Kaiken kukkuraksi peliin on auennut uusia, ennalta tuntemattomia tasoja, joita pelissä aiemmin olleetkaan eivät tiedä. Näistä tekijöistä otetaan sitten iloa irti, ja niiden ympärille saadaan rakennettua kevyt (voiko sanoa jopa höpsö?) juoni.

Tapahtumien sijoittuminen osaksi videopeliä antaa anteeksi yksinkertaisen juonen ja toisaalta tekee elokuvan seuraamisen helpoksi – koko ajan katsoja on selvillä mitä tapahtuu nyt ja mitä yritetään seuraavaksi. Videopelimäisyyteen vedoten toimintakohtaukset ovat tavallista yllättävämpiä ja kovatkin kohtalot voidaan kuitata kevyehköllä olankohautuksella.

Jumanji – The next level on viihdyttävä, hauska ja toiminnallinen parituntinen paketti, jota on saatu kuorrutettua ystävyyden, anteeksiannon, vanhenemisen ja itsensä hyväksymisen teemoilla. Edelliset elokuvat ohittanutkin pysyy hyvin mukana, sen verran varman päälle kokonaisuus on rakennettu. Pääosat valtaavat Dwayne Johnson, Jack Black, Kevin Hart ja Karen Gillan, joista Blackin vanavedessä onnistuvat muutkin ihan mukavasti tuomaan esittämiinsä pelihahmoihin tunnistettavia piirteitä peliohjainta pidelleiltä nuorukaisilta.

Tarinan lähtökohtaan ja itsensä hyväksymisen teemaan nähden on monitulkintaisen mielenkiintoista se, että pelimaailmassa seikkaileva hahmojoukko – kuten myös Dannyt Glover ja DeVito omissa rooleissaan – on kovin paljon hauskempi, kiinnostavampi ja valovoimaisempi kuin ne neljä ”todellisen maailman” nuorta, joiden elämää elokuvassa seurataan.

Uusi Jumanji onnistuu kaikessa hölmöydessään ja yllätyksettömyydessään olemaan jotenkin sen verran sympaattinen, että pienet kritiikin aiheet voi siirtää hymyssä suin sivummalle.

Kommentoi

Sinun tulee olla kirjautunut kirjoittaaksesi kommentin.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?