Negatiivisen positiivinen – ”kuntaa markkinoimme me kaikki, eivät vain päättäjät ja virkamiehet”

Kirjoittaja on pälkäneläistynyt evp rikoskomisario, nykyisin kantofilosofi.

Olen pohdiskellut, että kumpi on helpompaa, positiivisuus vai negatiivisuus. Pienellä otannalla ja tutkinnalla se selvisi helposti: negatiivisuus. Ei tarvitse kuin lukea lehtien yleisönosastoja ja tekstiviestipalstoja. Negatiivisia ilmaisuja niistä on lähes sata prosenttia. Se tuntuu olevan todella helppoa. Myönnän, että olen itsekin syyllistynyt siihen tosi usein kirjoituksissani. Helppoa on etsiä epäkohtia. Pitääpä muuttaa tapojani. Alankin etsimään positiivisia asioita ja saatan tarjoilla niitä myös muille.

Kunnassamme pohditaan, että miten saataisiin uusia asukkaita muuttamaan tänne. Sitä ei taatusti edistä kielteiset ilmaisut. Kuntaa markkinoimme me kaikki, eivät vain päättäjät ja virkamiehet. Jokainen mielipiteensä esittävä on markkinamies. Maksetut mainokset eivät uppoa läheskään niin hyvin kuin kielteiset kirjoittelut ja sanomiset. Vaikka kunnan virallinen tiedotus olisi kuinka hyvää, negatiiviset ulostulot vievät kaiken pohjan niiltä. Asioista voi olla eri mieltä ja virheitä on tehty. Ei niistä jokaista varmaan tarvitse tuoda julkisesti esiin. Haukkujan pitäisi myös muistaa, että meidän kaikkien etu olisi, että kuntaan muuttaa uusia asukkaita. Likapyykkiä voisi siis pestä ihan asianosaisten kesken, eikä julkisuudessa.

Aletaan oikeasti etsiä asioita, mitkä ovat hyvin kunnassa. Perusasiat ovat hyvässä kunnossa. Meillä on hyvä kouluverkko, vielä. Siksipä pitäisi etsiä keinoja millä se säilytetään ja miten se olisi vetovoimatekijä. Nyt tehtävä euron säästö voi olla kahden tappio. Pitäisi siis etsiä positiivisia ratkaisuja ongelmaan. Vaikeaa se varmaan on, mutta kyllä keinoja löytyy. Meillä on kauniita maisemia, luontoa ja järviä. Asumme rauhallisessa ympäristössä. Niistä ei voi edes negatiivisesti kirjoittaa tai voi jos tahtoo. Kyllä vikaa löydetään jos on sellainen halu. Lumettomana talvena ei voi valittaa laduista, mutta lumisena tuntuu voivan siitäkin löytää aina huonoa. Moni muukin pieni ongelma selviäisi pienellä puhelulla tekijöille, eikä tarvitsisi sitä laittaa julkisuuteen.

Olen huomannut, ettei negatiivisuus tuo menestystä kunnalle, eikä aina edes ihmiselle itselleen. Pahaa mieltä kyllä tarjoaa. Harvoin mainostajat kertovat negatiivista itsestään tai edustamastaan firmasta. Kielteinen harvemmin myy. Onhan maailmassa ravintola, joka menestyy, vaikka mainostaa itseään oudosti. Kertovat, että surkein ruoka ja huonoin palvelu ja asiakas varmasti haukutaan. Toimii heillä hyvin, sillä uteliaat haluavat kokea sellaista. Se on kuitenkin vain parin kolmen tunnin kokemus. Me jokainen mainostamme kuntaamme ja tuollainen ei tuo tulosta, sillä kunnassa asutaan pitempään.

Valehtelemaan ei pidä ruveta, siitä jää melkoisella varmuudella kiinni. Vain vaalilupauksissa, se ei tunnu vaikuttavan seuraavissa vaaleissa. Pitää siis etsiä aidosti positiivisia asioita, eikä vain negatiivisia. Molempia löytyy. Tuodaan positiiviset heti esiin ja mietitään, mitä niille negatiivisille asioille voisi tehdä ilman julkisuutta ja nopeasti. Kunnan päättäjillä ja virkamiehillä on tietoa, mutta ei jätetä heitä yksin.

Ideoikaamme ja kehittäkäämme positiivisia asioita. Ne eivät saa jäädä vain keksijän omaan tietoon, vaan niitä pitää myös kuunnella ja toimia joskus niiden mukaisesti. Edistäisi kaikkien eloa ja oloa pitäjässämme. Voisimme sanoa kuin surkean ravintolan mainoksessa ”Tule itse kokemaan”, mutta me emme olisikaan se surkea. Taisin taas olla negatiivinen joitakin kohtaan.